Uudisraivaajat 6

[Edellinen osa] [Seuraava osa]
[Ohita hahmokuvaukset]

Elanor: Salohaltia Argothin mets�st�. Toimi ennen vartijana ja tiedustelijana. Tykk�� kulkea omia polkujaan, ja pysyykin n�ill� poluilla aika hyvin. "Puukkoa selk��n!"

Wainamrun: Hiljainen ja v�h�n jurottava Noldoparantaja. Oli melko allap�in haaksirikon j�lkeen, mutta l�hti silti seuraamaan toisia eik� j��nyt omiin oloihinsa. Pikkuhiljaa mieli on piristynyt, kun tekemist� on riitt�nyt - l�hinn� tosin Bogon apumiehen� olemista. Yleens� nukkuu taistelun ajan, mutta havahtuu heti kun joku huutaa l��kint�miest�. Ei ep�r�i menn� pahaankaan paikkaan.

Malantur: Lyhyt suurihminen, joka on oudon vaaleakarvainen. Kulkee eritt�in v�ljiss� vaatteissa vaellussauva k�dess�. On luonnossa kuin kotonaan. Villi ja suuri pikkukissa tuntuu seurailevan joka paikkaan. Muuttuu tiikeriksi aina silloin t�ll�in, useinmiten jopa omasta tahdostaan ja oman mielens� s�ilytt�en.

Anna Tercenya: Noldotiedustelija, joka my�s p�rj�� luonnon helmassa. Pitk�ll� jousella kaatuvat niin suuri riista (peikot) kuin pienriistakin (�rkit), ja miekalla voi viel� varmuuden vuoksi viimeistell� tuloksen. Leppoisa ja hyv�ntahtoinen. Liipasinsormi on herk�ss� etenkin pahoja olentoja kohtaan. Ei pakene taistelusta, ei vaikka mik� olisi. "Anna tulla!"

P�in Rautakoura: Eritt�in voimakkaan n�k�inen ja oloinen k��pi�, jolla on mukana k�sikirveit� ja muita aseita. K��pi�ksi liikkuu eritt�in nopeasti ja liukkaasti. Rinkasta l�ytyy kaikkea mahdollisesta alushousuista lapioon. Hieman juro ja itsep�inen, mutta eritt�in hyv� apu ryhm�lle hommaan kuin hommaan. Ei oikein tykk�� siit� ett� toiset komentelee. On tottunut ottamaan salamoita vastaan - haittapuolena on parran mustuminen. "Ei viattomia olentoja saa tappaa!"

Boggo: P��kaupungin karvajalka. Palveli D�nadanaatelisen hovissa monia vuosia viett�en ylt�kyll�ist� el�m��, p��asiassa kokkina. Samalla sai omankin vatsan t�yteen aina kun silt� tuntui. Kirkkaat v�rit ovat mieleen, ja paita on kirkkaan keltainen ja housut kirkkaan vihre�t. Bogon Ensimm�inen Valtakunta kaatui nopeammin kuin se nousi, mutta Kukkulat sent��n j�i j�ljelle. Ainakin Bogon mielest�.

Maranw�: Hiljainen pitk� haltia, jolla on pitk� kynac sel�ss� (huotrassa, ei pystyss�). Nahkuri ammatiltaan, ja on kuulemma tehnyt itse vaatteensa. Ei n�yt� kasvojaan koskaan kenellek��n, paitsi kultakolikon kaivoon heitetty��n uskalsi ottaa maskinkin pois ja muutti nimens� Ulundosta Maranw�ksi. Osaa rakennella taloja ja kaikkea muutakin. Yritt�� taitaa vastustajilta niskat aina sopivan tilaisuuden tullen, mutta mik�li se ei tepsi, otetaan apuun kynac.

Sigurd: Onnekas kaupunkilainen, joka p��si ruttoa pakoon. Viett�nyt l�hes koko el�m�ns� opiskellen. Viimeisin opinahjo olikin p��kaupungin yliopisto. Onpa mukana jopa tikari ja pieni kilpi! Tuntuu tiet�v�n kaikesta jotain, ainakin teoreettisesti. K�yt�nt� sitten onkin eri asia... Onneksi muut hoitavat yleens� k�yt�nn�n. Toimii melko usein seurueen puhemiehen�. Seurueen sankaritarinoiden kirjoittaja ja kartturi.

G�rin Vihre� (NPC): Kalju k��pi�, jolla on eritt�in takkuinen ja sekaisin oleva vihre� parta. Kukaan ei tied�, onko partaan joskus pudonnut ruoant�hteit�, jotka ovat alkaneet kehitt�� omaa �ly�, vai onko parta vain v�rj�tty. Laivamatkan ajan k��pi�n kasvotkin olivat vihre�t. Ja nimikin lausutaan 'Gorin'. Pisteet o:n p��ll� ovat erokepisteit�. Osaa puhella el�inten ja kasvien kanssa, ja tykk��kin tehd� niin. Kukaan ei ymm�rr� miksi. Jo muutaman kuukauden ajan parta on ollut Erityisen Rouhea.

C�lind� (NPC): Mysteerinen haltianainen, jonka ryhm� l�ysi nukkumasta ojanvarresta. Suhtautui ryhm��n aluksi ep�varmaksi, mutta sittemmin pelasti mm. Elanorin hengen. Osaa k�ytell� ei-maagista liekehtiv�� miekkaansa melko hyvin, ja jousellakin osuu kohtuullisesti. Ryhm�n sis�ll� h�nen nimens� on Laulava Jousi.

K�rekalwen (NPC): Haltianeito, jonka toinen olomuoto ja nimi on Wilda, pohjalainen kilpineito. Annan kehoituksesta ampui Annaa lonkkaan. Sen j�lkeen hyv�ksyttiin ryhm��n. K�rekalwen my�nsi avoimesti olevansa D�ramaelin puolella, mik� lis�� hieman ryhm�n j�nnityst� h�nen suhteensa... Kukaan ei usko, ett� h�n roikkuisi pitk��n ryhm�n mukana.

Palkinto

Linnakkeen tutkiminen ei en�� kiinnostanut, joten vammojen hoitamisen j�lkeen siirryttiin suoraan takaisin peikkojen luolaan. Siell� odottikin yll�tys, sill� kolme uutta peikkoa oli asettunut sinne asumaan. N�m� eiv�t kuitenkaan aiheuttaneet ongelmia suurelle ryhm�lle ja ne hoideltiin nopeasti. Ulkona aurinko oli viel� korkealla, joten matkaa p��tettiin jatkaa v�litt�m�sti, ja haluttiinhan linnakkeesta p��st� mahdollisimman kauas ennen y�n tuloa. Matkaa olisi jatkettu pohjoiseen toisia haaksirikkoisia etsim��n, mutta K�rekalwen halusi kiitokseksi pelastamisestaan kertoa aseen sijainnin, joka surmaa ep�kuolleita ja pystyy muuttumaan tikariksi, lyhyeksi miekaksi, leve�ksi miekaksi tai kahdenk�den miekaksi k�ytt�j�n toiveiden mukaisesti. T�m� miekka pit�isi l�yty� parin p�iv�matkan p��st� l�nnest�, toisin varmuutta onko se viel� siell� ei ollut. Ase kuulosti hy�dyllislt� ottaen huomioon saaren nykyisen asujamiston, eik� parin p�iv�n kierto l�nteen haittaisi, sill� viel� ei edes tiedetty p��sisik� pohjoisessa h��m�tt�vien vuorien yli vai pit�isik� ne kiert�� l�nnen puolelta. Niinp� l�hdettiin l�nteen ja y�vyttiin pieness� metsik�ss� joen rannalla samassa paikassa, jossa C�lind� oli pit�nyt leiri� aiemmin linnaketta tarkkaillessaan. Seuraava p�iv� kului lauttaa rakennellessa, sill� leve� joen yli ei p��ssyt kahlaamaan. Lautan valmistumista seuraavana aamuna lauttailtiin joen yli ja ensimm�isilt� pienilt� kukkuloilta m��r�np��n� oleva vartiotorni n�kyikin suuren tasangon reunassa. Tasanko jatkui l�nteen p�in silm�nkantamattomiin, etel�ss� n�kyi taivaanrannassa mets�maata ja pohjoisessa kaukana siinsiv�t vuoret. Tornin juurelle olisi luultavasti p��sty ennen iltaa, mutta paikallisen asujaimiston arvaten leiri tehtiin muutamien virstojen p��h�n tornista niin suojaiseen paikkaan kuin tasangolta pystyi l�yt�m��n.

Tornista K�rekalwen oli kertonut seuraavaa: Torni oli l�nness� asuvien ihmisten it�isin vartioasema, mutta tasangon heimo - Sagathin ihmiset - olivat valloittaneet sen ennen suurta sotaa, eik� sit� ollut ehditty valloittaa takaisin. Tasangon ihmisist� ei oikein voinut sanoa kummalle puolelle he sodassa asettuivat ja saattaa olla etteiv�t he ottaneet sotaan ollenkaan osaa. Tornin hallitsija oli silloin astrologi Golmoto ja h�nell� oli my�s haluamanne ase. Sit�, kuka tornia t�ll� hetkell� hallitsee en tied�, mutta mit� luultavimmin ase on viel� siell�. Sodan j�lkeen t��ll� on ollut hyvin v�h�n kulkijoita.

Aamun sarastaessa l�hdettiin l�hestym��n tornia. Torni oli 25 m halkaisijaltaan ja 50 m korkea, katto oli kartion muotoinen ja tehty mustasta (oikeammin mustuneesta) materiaalista. Ampuma-aukkoja oli tornin yhdess� kerroksessa hieman puoliv�lin alapuolella ja ylemmiss� kerroksissa oli muutamia saman kokoisia ikkunoita. Tornin ylimm�ss� kerroksessa oli my�s parveke. Puinen ulko-ovi oli yli 4 metrin korkeudessa ja sen edest� pystyi viel� erottamaan puurakennelman lahonneet j��nn�kset. Torni oli rakennettu laakealle kumpareelle, jolla kasvoi harvakseen piikkilehtisi� mehit�hden tapaisia kasveja. Niiden isot ja paksut lehdet muodostivat reilun metrin korkuisen harvan kasvuston kumpareelle. Lehdet kasvoivat 4-6 lehden rypp�iss�, ja ne olivat k�rke� kohti kapenevia. Lis�ksi kasveissa oli pienempi� ja tihe�mpi� lehtirypp�it�. Suurten lehtien keskell� kasvoi pieni oranssi hedelm�. Kasvi tunnistettiin yrtiksi, jonka suurilla lehdill� oli palovammoja parantavia ominaisuuksia.

Torni p��tettiin tutkia ensin ulkopuolelta, joten Elanor taikoi itsens� lent�m��n ja l�hti kiert�m��n tornissa olevia ampuma-aukkoja ja ikkunoita tutkien olisiko sis�ll� jotain kiinnostavaa. Vain ylimm�ss� kerroksessa oli jotain yll�tt�v��, sill� siell� n�kyi ihminen. H�n seisoi selin ampuma-aukkoon silloin kun Elanor kurkkasi siit� sis��n. H�nell� oli p��ll��n rintapanssari ja k�siss��n hilpari. Muuten torni n�ytti yht� autiolta ja elottomalta kuin ulkoakin. Seuraavaksi yritettiin p��st� juttelemaan tornin asujaimiston kanssa ja tornin juurella huudeltiin sek� heiteltiin muutamia kivi� puuoveen. Mit��n vastausta ei kuulunut, joten p��tettiin menn� sis��n. Puuovi oli salvattu sis�puolelta, mutta parvekkeen ovessa oli lukko, jonka todenn�k�isesti ryhm�n lukkospesialistit saisivat auki. En�� oli ongelmana p��sy 40 metrin korkeudessa olevalle parvekkeelle. T�h�n hommaan sopi erinomaisesti Zenonin talosta saatu levitaatiosormus. Kaikki eiv�t sit� tosin osanneet k�ytt��, mutta siihen ratkaisuksi keksittiin Bram-Ob-Bramin aarteesta l�ytynyt reppu; sinne mahtui sis�lle isokin henkil�, eik� reppu siit� huolimatta painanut kovin paljoa. Pian koko ryhm� oli parvekkeella ja Anna tiirikoi lukon auki.

Oven takaa avautuvassa huoneessa oli 4 hieman yll�ttyneen n�k�ist� vartijaa. He vastasivat kuitenkin hyv�n huomenen toivotuksiin, tosin vain K�rekalwen puhui heid�n kielt��n ja he eiv�t osanneet yleiskielt� kuin muutaman sanan. Heille kerrottiin porukan haluavan tavata Golmoto, mutta t�m� ei k�ynyt p�ins�. Astrologi oli kiireinen, eik� ottaisi nyt ket��n vastaan. Illalla olisi ensimm�inen mahdollisuus tavata h�net. Vartijat lupautuivat majoittamaan porukan siksi, kunnes Golmotolla olisi aikaa ottaa heid�t vastaan. T�ss� vaiheessa vartijoita oli tutkailtu jo sen verran pitk��n, ett� heid�n hieman ep�selv� ja l�pin�kyv� olemus oli huomattu. Heid�t tunnistettiinkin aaveiksi ja jonkinlaisiksi ep�kuolleiksi heit� oli arveltu jo pidemm�n aikaa, sill� ihmiset eiv�t el� niin pitk��n kuin n�m� olivat tornissa asuneet. T�ll�k��n kertaa ei haluttu luottaa ep�kuolleiden vieraanvaraisuuteen, joten heid�t p��tettiin tappaa. Ryhm� oli suostuvinaan heid�n tarjoamaan lepopaikkaan ja sis�lle p��sty��n hy�kk�si aaveiden kimppuun.

Jokaista aavetta vastaan oli 2-3 ryhm�n j�sent�, joten ne saatiin hyvin nopeasti tuhottua. K�rekalwen vastasi taistelun yll�tyksest�, sill� h�n tuhosti yhden aaveen taikomallaan salamalla. Taistelun ��net eiv�t ilmeisesti olleen kuuluneet kovin kauas, sill� muita huoneeseen ei tullut. Huone tutkittiin ennen kuin matkaa jatkettiin eteenp�in. Viereisess� huoneessa Elanor oli n�hnyt yhden vartijan lennelless��n ensimm�isen kerran tornin ulkopuolella, joten kun oven takana oli lis�� aaveita se ei ollut yll�tys. T�ll� kertaa huoneessa oli 3 vartian n�k�ist� ja yksi y�taivaan mustaan kaapuun pukeutunut ihminen. Kaapupukuinen kysyikin ryhm�lt� miksi h�nt� h�irit��n, vaikka h�n oli sen nimenomaan kielt�nyt. Porukka keksikin pyyt�� horoskooppia Golmotolta ja t�m� ottikin tilauksen vastaan, mutta lupasi horoskoopin valmistuvan aikaisintaan kahden y�n p��st�, koska h�nell� oli muutakin tekemist� t�n� y�n�. H�nelle toivotettiinkin hyv�� jatkoa ty�n teolle ja poistuttiin ovensuusta. Torni p��tettiin tutkia ensin kokonaan ennen kuin p��tett�isiin mit� Golmotolle teht�isiin.

Kerroksen viimeinen huone oli muuten tyhj�, lukuun ottamatta l�hes t�ysin tuhoutunutta kirjaa huoneen nurkassa. Kirja oli Cameth Brinin rakennussuunnitelma. Eli sen linnoituskaupungin, joka nyky��n oli Mifflin hallinnassa. Tornin tutkimista jatkettiin katolle. Yl�sp�in johtavat portaat p��ttyiv�t kartion muotoisen katon alle jonka keskelle oli tehty suuri py�re� huone. Huoneen ovi oli lukossa, muttei se juurikaan hidastanut ryhm�� Bogon tiirikoidessa sen auki. Sis�lle huoneeseen oli maalattu t�hti� seitsem�n t�hden rypp�isiin eri puolille ja lattia oli muuten musta. Sein�ll� oli py�ritett�v� kahva, jolla ilmeisesti saisi katon avattua. Tutkittaessa yksi t�hdist� n�ytti olevan vain hiukan korkeammalla kuin ymp�r�iv� lattia, joten sit� tutkittiin tarkemmin ja painamalla siit� nousikin puolimetrinen pylv�s, jossa oli kahva. Kahvasta l�ydettiin jonkinlainen ansa, jonka Anna mielest��n sai purettua. T�m�n j�lkeen p��teltiin, ett� kahvasta oikealla tavalla v��nt�m�ll� tapahtuu jotain ja Maranw� uskaltautui Sigurdin vakuuttavalla opastuksella kokeilemaan. Kahvan v��nt�misen j�lkeen pylv��st� avautui pieni luukku salalokeroon, josta l�ytyi pieni sininen varpu. Sen p��ss� oli sininen kivi ja kahva oli p��llystetty sinisell� sametintuntuisella aineella. Tarkemmin tutkittaessa se todettiin maagiseksi ja saatiinpa sen k�ytt�tarkoituskin selville: Se lis�� oikean alan taikuudenk�ytt�jien mahtia, sen k�ytt�j� pystyy aina tiet�m��n tarkan kellonajan ja suunnan mihin h�n katsoo, lis�ksi p��ss� oleva kivi loistaa jos lohik��rme on l�hettyvill�. Muuta kattokerroksesta ei l�ytynyt, joten siirryttiin alempiin kerroksiin.

Tornin puoliv�liss� olevan kerroksen sein� oli t�ynn� ampuma-aukkoja ja keskelle oli tehty kaksi huonetta. Molemmissa oli yksi aave jotka tapettiin sen kummemmin kyselem�tt�. Alimmassa kerroksessa oli my�s kaksi aavetta vartioimassa ulko-ovea ja niist�kin p��stiin nopeasti eroon. Kellarissa ei ollut mit��n ihmeellist�.

Seuraavaksi rydyttiin kehittelem��n sopivaa suunnitelmaa Golmoton p��n menoksi. H�nt� voitaisiin odotella kattohuoneessa ja yritt�� yll�tt�� kun h�n illalla tulee katsomaan t�hti� tai huoneeseen voidaan hy�k�t� suoraan. Suora hy�kk�ys tuntui paremmalta vaihtoehdolta, sill� silloin ei tarvitsisi odottaa iltaan asti ja eih�n ollut mitenk��n varmaa, ett� Golmoto menisi edes tornin huipulle t�hti� katselemaan. Sovittiinkin j�rjestys huoneeseen rynt��miseksi ja P�in oli taas ensimm�inen, sill� h�n pystyisi raivaamaan tien auki muille. Ratkaisu osoittautuikin oikeaksi, sill� heti oven takana oli aave odottamassa hilpari k�siss��n. P�in ei saanut aavetta tuhottua ensimm�isell� ly�nnill�, mutta Sigurdin tulivastama h�vitti aaveen ja huoneeseen p��stiin sis�lle. Aaveita oli viel� 4 j�ljell�, vaikka viime kerralla oviaukosta kurkittaessa niit� oli n�hty yhteens� nelj� aavetta. T�m� ei kuitenkaan ollut liikaa 11 hengen ryhm�lle ja pian kaikki Golmoto lukuun ottamatta oli h�vitetty. T�t� ei saatukaan tapettua, sill� h�n siirtyi sein�n sis��n n�hdess��n vartioidensa kuolevan hyvin nopeaan tahtiin.

Hetken taistelukent�ll� mietittiin seuraavia toimenpiteit�, kun jostain sein�n luota kuului: "Mik� oli todellinen syy miksi te tulitte t�nne?" Pienen kiertelyn j�lkeen h�nelle kerrottiin, ett� ryhm� tuli h�nen aseensa vuoksi torniin. H�n kysyi "Pyyd�ttek� te minulta asettani?" Hieman h�mm�styneen� Golmotolta pyydettiin saada h�nen aseensa ja se heitettiin sein�n suunnasta lattialle. Asetta tutkittiin ep�luuloisena tarkasti ja yll�tt�en se osoittautui juuri siksi aseeksi, jonka K�rekalwen oli kuvaillut tornissa olevan. Astrologi oli sill� v�lin h�ipynyt jonnekin, eik� h�nen per��ns� yritettyk��n l�hte�, sill� olihan tornista jo saatu se mit� sielt� alun perin tultiin hakemaan. Matkaa valmistauduttiin jatkamaan, sill� p�iv� ei ollut viel� puolessakaan.

Haudanry�st�j�t

Golmotolta saatu miekka p��tyi C�lind�lle, koska h�n oli hyv� taistelija ja ollut usein etulinjassa. Nainen halusikin heti p��st� tappamaan ep�kuolleita uudella miekallaan. Matka jatkui tasangon it�reunaa pitkin pohjoiseen ja illalla saavuttiin pienten kumpujen luokse, joiden huipuilla oli raunioita. Paikka n�ytti hieman ep�ilytt�v�lt�, mutta alueella p��tettiin silti y�py�. Oltiinhan sit� jouduttu ik�v�mmiss�kin paikoissa y�pym��n. Y�n aikana vartiossa olleet haltiat huomasivat yhden kummun oven avautuneen aivan itsest��n, sill� viel� illalla tunnelinsuuta ei n�kynyt. Pienen miettimisen j�lkeen alueella arveltiin olevan haudanhaamuja sill� niiden tiedettiin availevan ovia hautaholveihinsa houkutellakseen liian ahneita seikkailijoita hautakammioihinsa. Ne pystyisi tuhoamaan vain levitt�m�ll� niiden aarteet kaikkien saataville ja niiden tiedettiin olevan my�s eritt�in vaarallisia, mutta se ei est�nyt muutamia porukan j�seni� jo suunnittelemasta haamun tappamista. Hautaan p��tettiin hy�k�t� vasta p�iv�ll�, sill� y�ll� pakeneminen ei olisi niin helppoa, koska haamu voisi seurata porukkaa. Auringonvaloon haamu ei voisi tulla.

Leiripaikkaa siirrettiin kuitenkin jo samana y�n� riitt�v�n kauas hautakumpujen etel�puolelle tasangon it�laitaa reunustavan kallion kupeeseen. Malantur ilmoitti p��sev�ns� hautahoveissa olevien ovien l�pi muutaman p�iv�n harjoittelun j�lkeen, joten p��tettiin leiriyty� pidemm�ksi aikaa. Seuraavan p�iv�n aikana lep�iltiin ja paranneltiin h�t�isesti kyh�ttyj� nukkumapaikkoja, sill� koillisesta vuorten suunnalta n�ytti nousevan y�ksi oikein kunnon ukkosmyrsky. Y�ll� sateen pieksiess� telttoja vartiossa olevat haltiat n�kiv�t suuren kultamustan lohik��rmeen kaartavan jyrk�n kallion yli ja laskeutuvan ihan leirin viereen. Wyrin komea olemus tunnistettiinkin heti (paitsi Elanor, joka l�hti v�litt�m�sti lohik��rmeen n�hty��n karkuun) ja sille toivotettiinkin kohteliaasti hyv�t y�t. T�ll� kertaa Wyr oli tullut pyyt�m��n ryhm�lt� pient� palvelusta, joten sen k�yt�s oli jo huomattavasti viime kertaa kohteliaampaa. Lohik��rmeen pit�isi saada ihmisen, haltian ja k��pi�n verta. Se mihin k�ytt��n veri menisi olisi h�nen oma asiansa. T�h�n v�liin C�lin� huusi: �Miksi ette ole jo hy�k�nneet tuon lohik��rmeen kimppuun?� Ennen kuin C�lind� enn�tti tehd� mit��n k��nsi Wry katseensa naiseen ja t�m� tiputti aseensa ja j�i tuijottamaan eteens�. Wry totesi pohjoisille vuorille tulleen toisenkin haltian, jolla oli samalla tavalla liian suuret luulot itsest��n kuin naisella, mutta ei ole en��. Haltian nimeksi lohik��rme sanoi Lass�runya, joten nyt saatiin toistakin kautta vahvistus siihen, ett� toiset haaksirikkoiset olisivat saaren pohjoisosissa.

Veren kuljettamiseen tarvittiin leilej�, joten Wyr k�vi hakemassa yhden antiloopin, jonka nahkasta ne tehtiin. Leilien valmistuessa pyydettiin lohik��rmeelt� pient� vastapalvelusta: l�heisill� kukkuloilla olevan haudanhaamun tuhoaminen. Semmoinenhan olisi mahtavalle lohik��rmeelle pikku juttu. Wry suostui t�h�n ja P�in l�hti mukaan opastamaan lohik��rmett� oikeaan hautaholviin, sill� Wryn mukaan alueella oli niit� paljon. Kun kaksikko laskeutui edellisen y�n leiripaikan luokse oli k�yt�v�n suu kummussa yh� auki. Wry keksikin mainion idean haudanhaamun tuhoamiseksi: k��pi� houkuttelisi haamun ulos ja h�n hy�kk�isi ylh��lt� sen kimppuun. Niinp� P�in k�veli urhoollisesti kohti tunnelia lohik��rmeen lennelless� viidenkymmenen metrin korkeudessa h�nen yl�puolellaan. Kun h�n oli k�yt�v�n suuaukon kohdalla odotellut v�h�n aikaa erottuivat keltaiset silm�t muuten pime�st� tunnelista ja k��pi� siirtyi v�h�n kauemmaksi seuraamaan tilanteen kehittymist�. Kun haamu oli tullut ulos luolastaan h�nk�isi Wry siihen salaman ja kaarsi alas taivaalta iskien haamua suurella sarvellaan. Muuta ei tarvittukaan haamun tuhoamiseen ja P�in k�vi nopeasti hakemassa kaikki aarteet mit� hautaholvissa oli ja levitteli ne ymp�riins�. �Kyll�p�s osasitte valita huonon haudan.� Wry kommentoi n�hty��n saaliin ja otti itselleen kauniisti koristellun ja ilmeisesti maagisen sauvan. Kaksikon palatessa oli verta saatu jo leileihin riitt�v�sti ja lohik��rme p��sisi palaamaan kotivuorellensa, tai minne ikin� se sitten olikaan menossa. Wrylt� kysyttiin viel� p��sisik� saaren pohjoisosiin kulkemalla t�st� kohdasta suoraan pohjoiseen, johon lohik��rme vastasi vuoriston k��ntyv�n pohjoiseen menness� it��n, joten ylitett�v�n t�ss� kohdalla oli vain pieni� kukkuloita. My�skin C�lind�n tilasta oltiin huolissaan ja pyydettiin lohik��rmett� palauttamaan h�net normaaliksi. Wry totesi homman hoituvan ja l�hti lent�m��n takaisin vuorille. Kymmenisen minuutin kuluttua C�lind� palasikin normaaliksi ja h�nelle jouduttiin selostamaan kaikki y�n aikana tapahtunut uudelleen. Seuraavan yll�tt�v�n ukkosmyrskyn aikaan p��tettiin kaivautua mahdollisimman syv�lle ihan vain varmuuden vuoksi, sill� eih�n koskaan tiennyt mit� Wry seuraavaksi keksisi ryhm�lt� pyyt��.

Aamuun menness� ukkonen oli loppunut ja aurinko nousi paistamaan repaleisten sadepilvien lomasta. Lep��mist� jatkettiin viel� yhden p�iv�n ajan ja seuraavana p�iv�n� suunnattiin hautakummuille tutkimaan saalista. Mit��n erityisen tarpeellista hautakummussa ei ollut, joten se oli pienoinen pettymys. Osa porukkaa halusi silti k�yd� kurkistamassa muutamiin lupaavamman n�k�isiin hautoihin, joten etsittiin seuraava kumpu ja ryhdyttiin toimiin. Malanturin hommana oli tehd� aukko oveen loitsulla, ett� P�in, C�lind� ja Maranw� p��sisiv�t juoksemaan sis��n. Heid�n teht�v�n� olisi p��st� eroon haamusta, jonka j�lkeen arvoesineet rahdataan pihalle ja tutkitaan. Homma toimikin hyvin siihen saakka kunnes P�in p��si sis�lle. H�nen j�ljess��n juokseva C�lind� t�rm�si katosta putoavaan kivilaattan ja kaatui. Kivilaatta tukki k�yt�v�n j�tt�en k��pi�n sis�lle pit�m��n hauskaa haudanhaamun kanssa. Malanturille tuli kiire tehd� toista loitsua kivilaatan h�vitt�miseksi ja Wainamrun alkoi hoitamaan loukkaantunutta haltianaista. P�in p�rj�si haamua vastaan kuitenkin ihan hyvin ja lis�joukot saapuivat sis��n ajoissa. C�lind�n miekka osoittautui eritt�in tehokkaaksi ep�kuolleita vastaan, mutta nainen sai siit� s�hk�iskun taistelun p��tytty� ly�ty��n haamun hengilt�. H�n kuitenkin vakuutteli olevansa aivan kunnossa. Haudasta l�ytyi rahojen ja korujen lis�ksi muutamia hyvi� aseita, jotka otettiin mukaan. Haudan ymp�rille j�i kuitenkin kasa tavaraa, vaikka porukan j�senet ottivatkin k�ytt�kelpoisimmat esineet mukaansa.

Seuraavaa hautaa ei oikeastaan kukaan muu kuin C�lin� halunnut tutkia, mutta h�n sai viel� P�inin, Maranw�n ja Annan suostuteltua mukaansa. Muut eiv�t aikoneet kurkistaakaan hautaan sis�lle, mutta heid�n annettiin menn� jos niin kerran halusivat. Seuraavan hautakummun luona valmistauduttiin taisteluun hieman edellist� paremmin ja loitsittiin sis�lle menij�ille valo sek� suojaava aura. T�m�nkertainen haudanhaamu saatiin hengilt� ilman kommelluksia. Haudasta l�ytyi l�hinn� hyvin tehtyj� aseita ja tietysti rahaa & koruja. Elanor sai t�h�n menness� parhaimman haudoista l�ytyneen esineen: lohik��rmeensurmanuolen. Iltap�iv� p��tettiin lev�t� jo tutuksi tulleessa leiripaikassa ja seuraavan p�iv�n� palattaisiin takaisin tuhoamaan ep�kuolleita. Aamulla riennettiinkin seuraavalle hautakummulle ja Malanturin avattua kulkuv�yl� n�kyi haamu tutulla paikallaan hautaholvin takaosassa. T�t� haamua Maranw� pel�styi erityisen paljon ja h�nen syd�mens� pys�htyi. Onneksi Wainamrun oli l�hell� ja aloitti elvytt�misen, tosin tuloksetta. Viimeisen� keinona Maranw�n ruumis s�il�ttiin loitsulla, jotta Wainamrunille j�isi aikaa yritt�� jotain muutakin kuin perinteist� elvytt�mist�. H�n arvelikin seuraavan p�iv�n� saavansa Maranw�n kuntoon. Sill� v�lin haudanhaamu oli tapettu ja taas C�lin�, joka oli ly�nyt ratkaisevan iskun, sai miekastaan s�tkyn. Haudasta l�ytyi taas k�ytt�kelpoisia aseita ja rahaa. Maranw�a siirryttiin hoitamaan leiriin kumpujen etel�puolelle. Sigurdin tutkiessa porukan taikaesineit� h�n sattumalta tutki my�s C�lind�n miekkaa ja l�ysi siit� yll�tt�vi� uusia ominaisuuksia: Miekka muuttaa k�ytt�j�ns� v�hitellen aaveeksi. Muuttumisen nopeus riippuu siit� kuinka monta ep�kuollutta miekalla tapetaan ja kuinka mahtavia surmatut ep�kuolleet ovat. K�ytt�j� my�s haluaa tappaa lis�� ep�kuolleita. Itse muuttuminen tapahtuu ehk� p�ivien tai viikkojen kuluessa, kunhan ep�kuolleita on miekalla riitt�v�sti tapettu. C�lind� oli tappanut jo 3 haudanhaamua, joten asialle pit�isi tehd� jotain ja pian. Miekka p��tettiin vied� naisen nukkuessa ja piilottaa mahdollisimman kauas ja siirty� sen j�lkeen pois alueelta. C�lind� vartioi y�ll� muiden haltioiden kanssa ja nukkui vasta aamun sarastaessa, joten silloin olisi ensimm�inen mahdollisuus vied� miekka, sill� arveltiin ettei h�n muuten siit� suostuisi luopumaan. Olihan h�n ep�kuolleita niin innokkaasti halunnut tappaa koko sen ajan kun h�nell� miekka oli ollut.

Y�ll� suunnitelmiin tuli muutos, sill� hautakumpujen suunnasta leiri� kohti jolkotteli viidentoista suden lauma. N�m� sudet olivat normaalia suurempia ja niiden silm�t hehkuivat keltaisina, joten niiden arveltiin olevan hukkia, eli lis�� ep�kuolleita. Viisitoista hukkaa olisi kova pala ryhm�lle, mutta onneksi kallio oli aivan leirin vieress�, joten hukat eiv�t voineet hy�k�t� kuin yhdest� suunnasta. C�lind�lle kerrottiin pikaisesti, ettei h�nen kannattaisi k�ytt�� miekkaansa, koska h�n itse voisi samalla muuttua ep�kuolleeksi, mutta h�n ei ottanut varoituksesta kuullakseen. Hukat piirittiv�t leirin ennen kuin hy�kk�siv�t yht� aikaa joka suunnalta. Malantur sai pys�ytetty� kaksi loitsullaan ja C�lind� tappoi hukkia miekallaan nopeaan tahtiin. Ilman vammoja ryhm� ei kuitenkaan selvinnyt: Boggo, Anna ja G�rin haavoittuivat vakavasti ja Wainamrunilla riitti t�it� haavojen paikkailemisessa. Kun kymmenen hukkaa oli kuollut (9 C�lind�n tappamana) loput pakenivat. Vammojen parantelun aikana p��tettiin pysytell� aiemmassa suunnitelmassa hukata C�lind�n miekka, mutta haltia ei en�� aamulla k�ynytk��n nukkumaan.

Wainamrun k�ytti seuraavan p�iv�n parantajan taitojensa harjoitteluun iltaa varten. Illalla ryhm� sitten kokoontui Maranw�n s�il�tyn ruumiin ymp�rille pit�m��n peukkuja ja toivomaan parasta. Kaikkien helpotukseksi operaatio meni kuten pitikin ja Maranw� alkoi j�lleen hengitt�� ja oli hetken p��st� kutakuinkin oma itsens�. Y� nukuttiin rauhallisesti, tosin osa ryhm�st� pani merkille, ettei C�lind� meditoinut y�n aikana ollenkaan. Naishaltian silm�t olivat my�s alkaneet n�ytt�� jollain tapaa omituisilta...

Jatkuu seuraavassa osassa!

Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen Tuukka Kotiranta. Pienet korjaukset ja nimien lis�ykset ovat Kuittaan tekemi�.

[Edellinen osa] [Seuraava osa]