Uudisraivaajat 34

Peikkom�tt��

Ryhm� oli pit�m�ss� leiri� vajaan p�iv�matkan p��ss� rannikolta, josta lauttamatka Amon Lindhiin alkaisi, kun seitsem�n sotapeikkoa hy�kk�si leiriin. Karttujen ja kivien sijaan n�ill� n�ytti mit� monilukuisampi m��r� erilaisia, luultavasti sotasaaliksi saatuja aseita. Malantur ja Zir�bah saivat piikkikenttien ja tulisateiden avulla viiv�stetty� peikkoja niin pitk��n ett� sike�unisimmatkin ehtiv�t ottaa paikkansa muodostelmasta. Zir,bah, Malantur, Sigurd ja Wainamrun j�iv�t rintaman ja maavallien v�liin tekem��n loitsujaan ja valmiudessa t�ytt�m��n linjaan mahdollisesti syntyv�t aukot. Drul katosi n�kym�tt�m�n� jonnekin peikkojen selustaan. Bogon linnakkeesta matkaan l�htenyt mustaan nahkatakkiin ja fedoraan sonnustautunut mustahiuksinen ja ruskeasilm�inen haltia, Indiel nimelt��n, otti paikkansa rintamasta ja h�neen k�teens� ilmestyi punapiiskainen ruoska, jonka k�densijasta nousi luupiikki t�m�n k�mmenen l�vitse. Mielenkiintoista.

Taistelu ei sujunut varsinaisesti mallikkaasti, Indiel j�i ensi-iskusta vain horjumaan paikalleen ja Elricilt� ly�tiin k�si olkavarresta irti. Malantur t�ytti Elricin j�tt�m�n paikan, ja Drul hy�kk�si Bogon kimpussa olevan peikon selk��n. Kun Vaes sai tapettua toisen Bogon kimpussa olleista peikoista, ryhm� sai taistelupari kerrallaan ylivoiman ja isketty� peikot maahan. Kun viholliset tekiv�t maassa kuolemaa, Indiel k�vi hakkaamassa niit� ruoskallaan, kuolevista roiskuva veri imeytyv�n suoraan ruoskaan. Mielenkiintoista.

Wainamarun ei loitsuillaan olisi pystynyt kiinnitt�m��n Elricin irronnutta raajaa, toki pys�ytt�m��n verenvuodon, mutta onneksi l��kint�laukun pohjalta l�ytyi ruukullinen salvaa jolla t�m� temppu onnistui. My�s muiden pikkuvammat parannettiin, tosin Indiel ei saamastaan r�ykytyksest� huolimatta tarvinnut en�� parannusta.

Peikoilla oli kaikenlaista asetta ja tarviketta, mutta ei oikeastaan mit��n parempaa jota ryhm�ll� jo oli kannossa, Drul ja Ambon nyt hetken kinasivat siit� kumpi saa mahdinlis��j�korun, Ambon voitti kivi-sakset-paperi ottelun sen helyn kohtalosta. Kivinen avain oli poikkeava tavara, Malantur nappasi sen taskuunsa. Pain kasasi kaiken muun suureksi nyytiksi raahattavaksi linnoitukselle saakka. Kun vammat oli paranneltu ja saalis jaettu, kysyv�t katseet kohdistuivat Indieliin, joka alkoi kertomaan seuraavaa:

H�n selitti olevansa �seikkaileva arkeologi�, ja h�n l�ysi sattumalta sirpaleen ajalta, joka oli jo ennen haltioita; ajalta, jonka hallitsevana kansana oli Fuin�rim, joita johti mahtava noitakuningas, jonka nimi on painunut unholaan, tai unohdettu tarkoituksella. T�st� kansasta, ja ylip��ns� ajasta, jota kutsutaan Varjojen Ajaksi, ei ole tiedossa juuri mit��n. Koko Fuin�rim -nimeen on olemassa vain yksi viittaus ainoassa j�ljell� olevassa ensimm�isten haltioiden runoteoksessa. Tuo nimenomainen runo k�sittelee muinaista legendaa Varjokansasta, joka on Quenyaksi Fuin�rim. Runo kuuluu n�in:

Itse maa viel� poikanen taivahatkin aivan uuvet jo tuolloin kansana kulki v�ki voimakas vaelteli Varjokansa vaivihkainen sysimiehet salaper�iset ei ollut ihmisen muoto eik� aivan haltiankaan k��pi�t� hitustakaan puolituista pisaraakaan varjov�ki h�myn kansa noitamiehet pimeyvess� maan aikanaan alisteli kahlehti kansat muunlaiset kuninkaina k�yskenteli valtiaina vaaksaeli suurimpina suvustansa korkein kaikesta kansasta varjokansa vaikeroivi valtav�ki voihkailevi valontuojan voimavarpu v�en valtiaan voittavi tyhj� maa ja taivahatkin oottaa haltiain nousua

Indiel l�ysi jo kauan aikaa sitten ennen Saarelle tuloaan pienen hautakammion, jossa oli kivettynyt suurikokoinen humanoidiluuranko, joka piteli k�siss��n pient�, noin 10 tuuman levyist� mustaa puista lipasta. Lippaassa oli t�m� sirpale sek� k��r� metallisessa putkessa. Indiel arvioi t�m�n Fuin�rimin olleen n. 2,7m pitk�.

K��r�ss� oli kuvakirjoitusta, joka lyhyesti kerrottuna meni Indielin tulkinnan mukaan n�in: taivaalla oli kirkas valopallo, joka hajosi n�ytt�v�ll� tavalla pieniin osasiin, jotka sitten t�rm�siv�t maahan. Fuin�rim-kansa l�ysi n�it� sirpaleita, ja keksi liitt�� niit� aseisiin. Haarniskoitu mies surmaa sirpaleella varustetulla aseella pienempikokoisia vihollisiaan, ja my�hemmin koruihin ja kauniiseen haarniskaan pukeutuneena kasap�in vankejaan kaapumiesten ollessa taustalla. Haarniskamies n�ytt�� muuttavan muotoaan mahtavammaksi ja kookkaammaksi. H�n k�velee ilmassa auringon ja kuun tasalla. H�n istuu lopulta valtaistuimella, jonka yl�puolella kumartavat siivekk��t olennot (ei lohik��rmeet) ja alapuolella irvokkaat pirunnaamat. Lis�� kuvia hienosta miehest� surmaamassa vankeja, joista osalla on kruunu p��ss�. Hienon miehen ase hehkuu ja leimuaa ja leijuu ilmassa itsekseen. Hieno mies muuttuu p��kallokasvoiseksi mieheksi. Toinen mies kantaa valoa loistavaa keppi� muiden miesten ollessa taustalla, ja ly� sill� p��kallokasvoista miest�. Kirkas v�l�hdys, eik� mit��n muuta.

N�inp� h�nkin kokeili yhdist�� sirpaletta ruoskaansa yll�ttyen suuresti, kun sirpale n�yttkin suorastaan sulautuvat osaksi ruoskaa. Aluksi h�n ei huomannut mit��n vaikutusta. Ajan kuluessa ja ruoskan ly�dess� vastustajia se alkoi saada uusia piirteit�. Indiel ei ole varma pystyik� h�n vaikuttamaan piirteiden ilmaantumiseen, mutta h�n havaitsi ne vahingossa k�yt�n kautta. Ruoskan osuessa vastustajaan ensimm�isen kerran siihen muodostui k�mmeneen painuva luupiikki. Indielin teoria on, ett� mik�li n�it� sirpaleita l�ytyy lis��, niit� voidaan liitt�� l�hes mihin tahansa aseeseen, ja ehk� my�s muihin esineisiin. Indiel kutsuu t�llaisia aseita �Sielujen Aseiksi, jotka sidotaan k�ytt�j��n t�m�n veren kautta, ja joita voi vahvistaa verell�, ja jotka tulevat sit� mahtavemmaksi, mit� enemm�n niit� k�ytet��n�. Kerran my�hemm�ss� vaiheessa h�n antoi er��n toisen haltian kokeilla ruoskaa, mutta yll�tt�en sill� hetkell�, kuin Indielin toveri kosketti ruoskaa, luupiikki h�visi eik� aseessa ollut en�� mit��n erikoista. Indiel otti ruoskan j�lleen itselleen, ja luupiikki ilmaantui ja ruoska toimi kuten ennenkin.

Kun ruoska paljastui Galadrielin v�en keskuudessa, h�net karkoitettiin v�litt�m�sti. Niinp� h�n halusi menn� suvaitsevampaan ymp�rist��n Amon Lindhiin, jossa h�n voisi rauhassa tutkia aseensa kehitt�mist� ja siihen liittyv�� teoriaansa rauhassa. Lis�ksi Indiel on t�ysin varma, ett� Saarellakin on Fuin�rim-kansan kulttuurin j��nteit�, mutta h�n ei osaa sanoa, miss� ne on. On hyvin todenn�k�ist�, ett� kukaan haltioista ei ole kuullut Fuin�rimista mit��n, tai jos on, pit�� niit� taikauskoisena h�lynp�lyn�. Indielin tarinaa ei usko kukaan (vaikka on tiedossa, ett� h�n ei valehtele siit�), ja h�nen ruoskansa haltiat katsovat olevan jokin unohdettu artifakti � t�m� on ns. meriselitys, koska haltioilla on eritt�in tarkka k�sitys siit�, mit� tarunhohtoisia aseita ja varusteita on ollut olemassa ennen ja nyt. Pieni johtava ryhm� siis tiet��, ett� Varjojen Ajan esineit� on olemassa, ja ne vain odottavat l�yt�j��ns�. Esineiden voimat tietysti vaihtelevat. Lis�ksi he tiet�v�t, ett� k�ytt�m�tt�m�t sirpaleet ovat eritt�in harvinaisia, ja eritt�in arvokkaita.

Demonipallon saatuaan Malantur oli ottanut korpin, sanotaan nyt vaikka lemmikikseen, ja alkanut kasvattaa t�t� pallon avulla saamiensa voimien avulla. Vaikkei korppi nyt en�� varsinaisesti lintua muistuttanutkaan. T�h�n menness� Malantur oli pit�nyt kasvatusmenetelm�t omana tietonaan, mutta Indielin tarinan kuultuaan h�n n�ytti t�lle ja Bogolle kuinka ravitsee yst�v��ns� antamalla t�m�n nokkia verta k�sivarrestaan. Mielenkiintoista.

Peikonpes�

Peikkojen j�lki� l�hdettiin seuraamaan l�heiseen lehtimets��n, matkalla vastaan tuli valkoinen yksisarvinen, ja kun t�lle kerrottiin ett� peikkomets�ll� oltiin, h�n opasti ryhm�n niiden luolan eteen. Suuaukolla n�ytti nukkuvan kaksi vartijaa, raskaasti kuorsaten. Kun mit��n muuta h�lytt�v�� ei n�kynyt Boggo ja Drul hiippailivat leikkaamaan vartijoiden kurkut auki, homma vaan meinasi menn� j�nn�ksi kun Boggo ei ihan ensi yritt�m�ll� ylettynytk��n sohimaan peikon kurkkuun saakka, mutta homma hoitui kuitenkin ilman suurempaa meteli�.

Suuaukko avautui lyhyen k�yt�v�np�tk�n j�lkeen suureen huoneeseen, joka oli t�ynn� kaikenlaista saastaa peikkojen j�ljilt�. Huoneesta l�hti kolme k�yt�v��, ensimm�inen p��ttyi lukittuun oveen, johon l�ytynyt avain ep�ilem�tt� k�visi, mutta sen avaaminen p��tettiin j�tt�� my�h�isemp��n ajankohtaan. Toisen k�yt�v�n takana istui peikko valtaistuimellaan. Taistelijat rynt�siv�t aseet ojossa t�m�n kimppuun, Ambon tunsi munaskuissaan saakka kuinka tappoisku l�hti h�nen miekastaan kohti peikkoa, mutta vain huomatakseen ett� se osui aiheuttamatta mit��n vahinkoa, saman kokivat kaikki muutkin iskuet�isyydelle ehtineet. Parin turhan iskun j�lkeen peikko nappasi vy�lt��n pienen putelin, joi sen, ja katosi.

Lukitun oven takaa l�ytyi kaksi alastonta haltianaista, toinen kuollut, jo m�t�nemistilassa, peikkojen hampaanj�ljet lihassa kertomassa tapahtuneesta. Toinen n�ytti fyysisesti koskemattomalta, vapisi vain siki�asennossa kykenem�tt� puhumaan. Nainen saateltiin ulos luolasta, Elric ja Indiel j�iv�t h�nt� suojelemaan muiden jatkaessa luolan tutkintaa. Sellihuoneesta ei l�ytynyt mit��n, ja kolmannen k�yt�v�n p��ss� oli peikkojen varasto. Huomattava m��r� sormuksia ja korvarenkaita, osa maagisia, mutta suurin osa ei. Vieh�tt�v�n� yksityiskohtana mainittakoon ett� korut olivat edelleen kiinni irtosormissa ja �korvissa. Taikuuden k�ytt�j�t ottivat mit� katsoivat tarpeelliseksi ja muut meniv�t Sigurdin kantoon kuninkaallisiin aarrekammioihin edelleen tilitett�viksi.

Boggo ompeli luolasta l�ytyneist� nahan- ja kankaanpaloista vangille vaatetuksen, ja ryhm� l�hti kohti rantaa. Veden ��ress� askarreltiin lautta ja Malantur kutsui pari vesielementaalia ty�nt�m��n lautan Amon Lindhiin. Lauttamatka vei koko p�iv�n.

Suuri Neuvosto

Saarelle p��sty��n ryhm� havaitsi, ettei kaikki ole kuten ennen, satamassa oli nelj� joutsenlaivaa, jokaisen lipussa eri tunnus, lis�ksi Elanoran ja muutaman muun kaartilaisen vartioima upea valkoinen hevonen. Linnoituksen palvelusv�ki tuli lenn�tt�m��n ryhm�n yl�s. Siell� heid�t johdateltiin kohteliaasti saliin jonka py�re�n p�yd�n ymp�rille olivat Sulkanon ja Galadrielin lis�ksi kokoontunut nelj� muuta vaikuttavan n�k�ist� haltiaylimyst�. Sulkano hoiti is�nn�n roolia, toivotti Bogon kumppaneineen tervetulleeksi neuvoston kokoukseen, ojensi h�nelle vapaan tuolin ja esitteli muuta osallistujat.

Sulkanon vasemmalla puolella istui kaunis ja pitk� (225cm), ja todella lihaksikas haltiaruhtinas vaalean kultaisine pitkine hiuksineen ja intensiivisine sinisine silmineen. H�nen vierell� on pitk� t�ysin valkoinen keih�s, joka hohkaa hentoa kylmyytt�. P��ll��n haltialla on hopeanvalkoinen kaapu ja vastaavanlainen viitta, ja h�nen otsallaan on el�v�n lehtipuun oksista sidottu kruunu. Mielenkiintoisesti vain Boggo huomasi haltian sormessa olevan sormuksen (kultainen, jossa on suuri sininen jalokivi). Sulkano esitteli t�m�n haltian Gil-Galadiksi, Mithlondin ruhtinaaksi, ja Galadrielin veljen pojanpojaksi.

Gil-Galadin vasemmalla puolella oli parrakas haltia, pitk� h�nkin (219cm). T�m�n haltian lyhyeksi leikatut hiukset ovat hopeiset, ja h�nen partansa valkea. H�nell� on yll� hopeansininen ketjupaita, rannekkeet (jotka ovat vaahtoavan aallon muotoiset), kaksi sormusta (joista taas vain Boggo n�ki toisen; se on kaunis kultainen sormus, jossa on punainen jalokivi), sotavasara, t�yskilpi sek� kaulakoru. T�m�n haltian Sulkano esittelee C�rdaniksi, mestarilaivanrakentajaksi ja Brithombarin valtiaaksi.

C�rdanin vasemmalla puolella oli tyypillinen mustahiuksinen Noldohaltia, joskin hyvin komea sellainen. H�nell� on valkoinen kaapu jossa on kultaiset koristelut ja kirjailut, ja punaisin granaatein koristeltu kruunu. Sel�ss��n h�nell� on ristiss� huotrissaan kaksi ly�m�miekkaa; toisen kahva on vaalean sinist� marmoria, ja toisen hopeainen. H�net Sulkano esittelee Turgoniksi, Galadrielin is�n veljenpojaksi ja Gondolinin valtakunnan kuninkaaksi.

Viimeisen�, mutta ei suinkaan v�h�isinp� esiteltiin Turgonin ja Galadrielin v�liss� istuva vaikuttavan n�k�inen haltia, jolla on pitk�t valkoiset hiukset. H�nell� on kirkkaasta lasista ja hopeasta tehty kruunu p��ss��n, ja vy�ll� lep�� valtikka, joka pit�� hentoa huminaa. Yll��n h�nell� on merenharmaa kaapu sek� viitta, ja s��npieksem�t saappaat. Ehk� jopa poikkeuksellisesti h�nell� ei ole sormusta. H�net Sulkano esittelee Olw�ksi, Galadrielin �idin is�ksi ja Alqualonden herraksi.

Boggoa pyydettiin j�lleen kertomaan ryhm�n tarina haaksirikosta t�h�n p�iv��n, mutta taisi pient� hobittia arvovaltainen yleis� j�nnitt��, tai sitten homma ei vaan toimi jollei Sigurd ehdi pohjustamaan tarinaa, mutta puheesta puuttui t�ll� kertaa t�ysin normaali sankarillinen ylevyys, vaikka suurin osa tapahtumista tulikin l�pik�yty�.

Galadrielia lukuun ottamatta neuvosto tuntui kiinnitt�v�n suurimman huomionsa Bogon Aul�nd�lta saamaan sormukseen, viittasivat siihen Ost-In-Edhilin tahrana. Olivat l�hinn� sit� mielt� ett� Bogon pit�isi tuhota koko kapistus. Kun Boggon my�hemmin vertaili ryhm�l�isten kanssa havaintoja tapahtuneesta, tuli ilmi ett� Boggo n�ki neuvoston er�iden j�senten k�siss� sormuksia joita muut eiv�t n�hneet.

Keskustelu oli joka tapauksessa menossa ihmeelliseen suuntaan, joten Boggo k��nsi sen haltioiden kokemaan uhkaan ja saamiinsa liittolaistarjouksiin Ancalagonilta ja Marethilta, antoi viel� Zenonin Marathin XIV:sta nimiss� kirjoittaman kirjeen neuvostolle luettavaksi. Boggo kertoi kielt�ytyneens� ehdotuksista koska ei halunnut Annan, Elanorin ja muiden haltiayst�viens� kuolevan lohik��rmeiden liekeiss� tai suurihmisten miekkoihin vain sen t�hden ett� olivat tehneet yhden v��r�n valinnan ja vaihtaneet leiri�. Boggo kertoi k��nnytt�neens� Colombon ja avanneensa uudelleen Lohik��rmesurmaajien Veljeskunnan torjuakseen haltioihin kohdistuvat uhan, ja ehdotti ett� haltiat osallistuisivat n�ihin pyrkimyksiin. Suuri Neuvosto kuitenkin tulkitsi ehdotuksen avunannosta avunpyynn�ksi, ja asetti tekoihin ryhtymisen ehdoksi ett� Bogon tulisi tehd� vuoden kuluessa joku merkitt�v� teko haltioita kohtaan, esimerkiksi tuhota k�dess��n oleva sormus. Kokous oli p��ttynyt, neuvosto kokoontuisi tasan vuoden kuluttua samassa paikassa.

Kokouksen j�lkeen Boggo j�i linnan terassille katselemaan kuinka neuvoston j�senet yksi kerrallaan poistuivat paikalta, paitsi kokouksessa voimakkaasti Bogon n�kemyksen puolesta v�itellyt Galadriel, joka tuli Bogon viereen nojailemaan kaiteeseen ja nosti k�tens� pikku kuninkaan olkap�ille. Boggo yritti viel� saada h�net l�hett�m��n C�lind� ja kumppanit veljeskuntaan, mutta kuningatar ehdottomasti kielt�ytyi l�hett�m�st� perheellisi� moiseen teht�v��n, ja muutenkin noudattavansa neuvoston p��t�st�. Boggo kaivoi taskustaan haltiasurmatikarin ja liu�utti sen terassin kaidetta pitkin kahva edell� Galadrielin k�teen, todeten ettei tarvitse moista koska haltiat eiv�t ole h�nen vihollisiaan. Kun Galadriel ihmetteli mik� Bogolla oli Jarlaxlea vastaan, hobitti sanoi jonain p�iv�n� tappavansa palkkasoturin kostoksi siit� mit� h�n oli tehnyt kuninkaan morsiamelle. Kun kaikki sanottava oli sanottu, Galadriel kumartui suutelemaan Boggoa poskelle. N�ytelm�� kauempaa seuranneet haltiakulttuuria tuntevat Wainamrun ja Sigurd katselivat toisiaan h�mmentynein�, moinen kunnianosoitus olisi ainutlaatuista edes toista haltiaa kohtaan, saati sitten puolituista.

Galadrielin v�ki tunnisti peikonluolasta l�ydetyn haltianaisen yhdeksi omistaan, ja ottivat t�m�n huostaansa ennen kuin kuningatar seurueineen poistui Amon Lindhist�.

Oli meill� asiaakin

Kun h�mment�v� v�lin�yt�s oli loppunut, ryhm� p��si varsinaiseen asiaansa. Indiel esiteltiin Sulkanolle, ja t�m� aseensa esitelty��n sai luvan j��d� linnoitukselle tutkimaan tarkemmin ruoskan kahvaan kiinnitetyn kristallipalan ominaisuuksia. Kun Boggo kertoi haluavansa tavata Deaglin ja Smeagolin kissaksi ja koiraksi muuttaneen mestarin, tehd�kseen t�lle ty�tarjouksen, josta t�m� ei voisi kielt�yty�. Sulkano sanoi, ettei moista muutosta ole koskaan tehty, se oli vale ryhm�lle, joka kantoi mukaan Ost-In-Edhilin tahraa. Hobitit olivat ty�skennelleet linnoituksessa jonkin aikaa ja sitten poistuneet, heid�n palvelijanrannekkeensa olivat edelleen tallessa, niiden avulla heid�t voisi l�yt��. Ryhm� sai rannekkeet haltuunsa, mutta vain toinen niist� tuntui toimivan, rannekkeen vastinpari olisi jossakin t��lt� lounaaseen.

Ennen poistumistaan ryhm� teki viel� Sulkanon kanssa sopimuksen, jos ryhm� onnistuisi saamaan k�siins� lohik��rmeiden kynsi� tai muuta vastaavaa, linnakkeen sep�t tekisiv�t niist� ryhm�lle aseita sek� panssareita kunkin mieltymyksen mukaan ja ottaisivat palkkionsa ylij��m�paloina.

Kaiken sen puhumisen j�lkeen ryhm� oli enemm�n kuin tyytyv�inen saadessaan j�lleen kovaa maata jalkojensa alle matkan jatkuessa kohti Kuunkiven linnaketta. Erin�isten tapahtumak�yhien matkap�ivien j�lkeen ryhm� huomasi savupatsaan nousevan kohti taivaanrantaa suunnilleen kohdalta jossa linnakkeen edustalla olevan kyl�n pit�isi sijasta. Porukka lis�si vauhtia entisest��n, ja l�hestyess��n huomasivat ett� lohik��rme leijaili kyl�n p��ll� sy�ksyen silloin t�ll�in alas tulta sy�sten.

Uuden Veljeskunnan ensimm�inen teht�v�

Koko kyl� oli jo liekeiss�, siell� t��ll� n�kyi hiiltyneit� ruumiita, ja torin keskell� seisoi Arthur miekka kohti taivasta kohotettuna, n�k�j��n t�ysin vahingoittumattomana. Raunioissa piileskeli puolenkymment� kyl�n- ja linnakkeen vartiokaartin j�sent�. Toria l�hestyess��n ryhm� tajusi ett� Arthurista heihin s�teilev� rohkeus oli suurempaa kuin lohik��rmeen aiheuttama pelko.

Zir�bah yletti loitsuillaan kiusaamaan korkeuksissa leijuvaa lohik��rmett�, ja otettuaann riitt�v�sti osumaa t�m� l�hti sy�ksym��n kohti maagia. Ambonin ampuma lohik��rmeen surmanuoli kimposi sivuun lohik��rmeen suojauksista, ja Zir�bah k�rv�hti keuhkojaan my�ten. Wainamrun sai pidetty� miehen elossa my�hempi� toimenpiteit� varten. Ambon kokosi kaartiin jousimiehet komentoonsa ja lohik��rmeen seuraavan sy�ksyn aikana n�iden yhteistulitus tehosi niin ett� Ambon sai surmanuolen l�vitse, mutta vamma ei kuitenkaan ollut j�rin vakava.

Tilanne tuntui muuttuvan asemasotatyyppiseksi kun Nostarieth t�ysin yll�tt�en ja pyyt�m�tt� nousi er�ist� raunioista ja huusi Huudon jota ryhm�l�isten koulutuksen t�ss� vaiheessa oli vain sivulauseella sivuttu. Lohik��rmeen siiven j�hmettyiv�t paikalleen ja se l�hti hiljalleen leijumaan alasp�in. Veljeskunnan j�senet ja kaartilaiset rynt�siv�t aseet tanassa Suurmestarinsa per��n iskem��n l�heiselle pellolle laskeutuvaa liskoa. Vain Sigurdilla oli v�h�n vaikeuksia pysy� vauhdissa mukana.

Laskeutuessaan lohik��rme katsoi Nostariethia ja sanoi �Terve, Uusi �iti; miksi hy�kk��t kimppuuni t�ll� tavalla?�. Siin� vaiheessa ei ollut aikaa j��d� pohtimaan mit� se tarkoitti. Malantur ja Boggo j�iv�t hivenen kauemmas heitt�m��n sauvaa ja linkoamaan kivi�, Wainamrun odottamaan mist� kaatuisi ensimm�inen oma mies. Nostarieth kohtasi lohik��rmeen kasvotusten, Arthur, Drul ja Elric ottivat toisen kyljen, Ambon ja kaartilaiset toisen kyljen, Vaes ja Pain taistelivat h�nt�� vastaan.

Verinen yhteenotto kesti alle puoli minuuttia, lohik��rme luhistui maahan juuri kun Sigurd p��si paikalle valmiina antamaan ratkaisevan iskun. Arthur, Drul ja Elric tekiv�t hiljalleen kuolemaa, nelj� kaartilaista oli jo avun tuolla puolen. Wainamrun sai pidetty� loukkaantuneet elossa, mutta varsinaiseen parantamiseen menisi aikaa.

Taistelun h�lvetty� kyl�n raunioista alkoi nousemaan v�ke�, siviilit olivat pysyneet hengiss� talojen alla olleissa kellareissa. Heid�t organisoitiin rakentamaan paareja ja kuljettamaan loukkaantuneet Kuunkiven linnakkeelle. Kun lyhyt matka linnakkeelle alkoi, ryhm� havaitsi ett� Nostarieth oli kadonnut.

My�s linnakkeella vallitsi kaaos, Natase nyyhkytti toimintakyvytt�m�n�, pian paljastui ett� Zumar oli ollut yksi ensimm�isist� uhreista. Ryhm� otti tilanteen haltuun jotta loukkaantuneet saatiin hoitoon ja kodittomille suojaa & ruokaa.

Kaikenlaista pient� s��t��

Ryhm� vietti linnakkeella useamman p�iv�n ennen kuin matka jatkui, niihin p�iviin mahtui muutamia mainitsemisen arvoisia tapahtumia. Pain ilmoitti halustaan j��d� Kuunkiven linnakkeelle, lohik��rme oli tappanut niin suuren osan kaartista ett� t��ll� tarvittaisiin nyt soturia enemm�n kuin kuninkaan ryhm�ss�. Hivenen vaikean oloisena Boggo ajatukseen my�ntyi, n�ht�v�sti h�nell� oli ollut jotain muita suunnitelmia k��pi�n varalle. Toistaiseksi viimeisen� teht�v��n Pain sai ohjeet ker�t� saattueellinen vankkureita t�yteen lohik��rmeen ruhon osia, ja kuljettaa ne yhdess� ryhm�n kanssa rannikolle paikkaan josta Amon Lindhin v�ki voisi ne laivoilla tulla noutamaan, ja sen j�lkeen palauttaa vankkurisaattue takaisin linnakkeelle.

Boggo oli l�yt�nyt joulup�iv�n� riisipuurostaan putelin jolla sai kohteen rakastumaan ensimm�iseen n�kem��ns� vastakkaista sukupuolta olevaan henkil��n. Boggo uskotteli Rakelille sen olevan totuusseerumia, ja pyysi t�t� vannomaan, vaikka my�hemmin valoja pyhien miesten edess� vannottaisiinkin, ett� h�n jatkossa omistaisi el�m�ns� Bogon, t�m�n perillisten ja kuningaskunnan parhaaksi. Rakel joi pullon ja vannoi halutut sanat.

Hetken mielijohteesta Drul tuli nimetyksi Bogon kuningaskunnan salaisen palvelun perustajaksi ja ensimm�iseksi ylip��llik�ksi, ja h�nen ensimm�inen toimensa oli v�rv�t� Rakelin entinen apuri Lothar soluttautumaan Bogon linnakkeen ep�m��r�isen aineksen joukkoon ja v�litt�m��n tietoa siell� tapahtuvista liikkeist�. Lothar kulkisi ryhm�n kaupungin l�helle ja erkaantuisi siin� vaiheessa ryhm�st�. Drul ja Lothar sopivat kesken��n tiedonv�lityksen yksityiskohdista, ja kun ne eiv�t yleisesti ole tiedossa niin ainakin jollain tasolla salainen palvelu toimii salassa.

Ennen lohik��rmeen hy�kk�yst� Boggo oli mieless��n kaavaillut ett� Arthurista tulisi kelpo kandidaatti Lohik��rmesurmaajien veljeskuntaan, mutta kun h�n kaiken koetun j�lkeen jutteli nuorelle miehelle, eik� t�m� tuntunut tuntevan mink��nlaista vihaa lohik��rmeit� kohtaa, ainoastaan huolta kyl�n j�lleenrakentamisesta ja hyvinvoinnista, h�n p��tti j�tt�� hyvin harjoitellun v�rv�yslauseensa k�ytt�m�tt�.

Kun loukkaantuneet oli saatu parannettua ja Natase toipunut menetyksest��n niin paljon ett� kykeni j�lleen ottamaan johdon k�siins� ryhm� alkoi tekem��n l�ht��. Mutta sit� ennen j�rjestettiin muistotilaisuus menehtyneiden kunniaksi. Sigurd oli vuodattanut t�ynn� lohtua ja toivoa olevia sanoja paperille, ja omiensa edess� Boggokin unohti turhan j�nnitt�misen ja kykeni luomaan sanojen arvoisen ilmapiirin.

Kuka varasti Joulun?

Vankkureiden kanssa matka kulki sangen hitaasti. P�iv� ennen arvioitua saapumisaikaa Malantur, Zir�bah ja Boggo erkaantuivat p��joukosta ja l�htiv�t etuk�teen ilmoittamaan Amon Lindhin v�elle ett� laiva pit�isi l�hett�� rannikolle. Matka ja lauttailu sujuivat ilman ongelmia, perill� vastaanotto oli, jos nyt ei j��t�v�, niin ainakin viile�hk�. Sulkano ei ollut paikalla vaan h�nen kakkosmiehens� hoiti asiat. K�yt�nn�n asiat hoidettiin nopeasti, kasasta lohik��rmeen ruhon osia jokainen ryhm�st� saisi tilata yhden aseen ja yhden panssari/suojausv�lineen lohik��rmeit� vastaan. Kun palaset oli lastattu laivaan, ryhm� jatkoi matkaa, Pain joukkoineen oli aloittanut paluumatkan heti kun vankkurit oli saatu purettua, jo p�iv�� aiemmin.

Matkalla Bogon linnakkeelle vartijoiden �lohik��rme� varoitushuuto s�hk�isti hetkeksi tunnelmaa, kunnes ryhm� havaitsi ett� lohik��rmeess� on jotain outoa, sen sel�ss� oli ratsastaja. Jaska perkele. Varpunen oli oudolla k�ysiviritelm�ll� k�ytt�nyt itsens� lohik��rmeen selk��n, ja k��rmeen toisella kupeella roikkui oudolla tavalla tutun n�k�inen t�ysi juuttis�kkipussi. Heti laskeuduttuaan Jaska alkoi kehuskelemaan ensimm�isell� ilmataisteluvoitollaan, pari viikkoa sitten punanuttuinen jamppa lent�vine rekineen oli pasauttanut suoraan syliin. Kuinka helppoa saaliin ker��minen voikaan olla. Neiti Jouttsen kuulemma oli nyt laivan kapteeni, purjehtii siell� t��ll� Saaren ymp�rist�ss�. Koko keskustelu muuten turhap�iv�ist� sanojen tuhlausta, siihen ainoaan oleelliseen kysymykseen, �milloin lohik��rmeet ajattelivat tuhkata haltiat jotta tiedet��n pysy� poissa jaloista?� Jaska ei tiennyt, tai halunnut oikeaa vastausta.

Takaisin kotona linnakkeella odotti normaaliin tapaan huonoja uutisia. Colombon l�hettil�s James Cook oli taas paikalla, kuningas Mareth oli l�hett�nyt 120 sotilaan vahvuisen yksik�n tekem��n tilintarkastusta, joukkueen mukana kulki parantajia, maageja ja siviilivirkamiehi�. N�ht�v�sti kuningas oli kyll�stynyt odottamaan Colombon vastinetta �puhdistus� k�skyyns� ja l�hett�nyt v�h�n painostusv�ke� paikalle. Joukon johtaja oli mies nimelt� Uthrechtin Adrian.

Kertoi Cook muutakin, nimitt�in tuoreita kuulumisia Mantereen menosta. Muutenkin h�n valotti hieman verhoa, mink� taaksen Garaninmaan poliittiset ja sotilaalliset n�ytelm�t k�tkeytyiv�t. Er�s voimakkaimmista kapinallisissuvuista on Windsorin suku ja sen liittolaiset Herttua Edward VII:n johdolla. He ovat valloittaneet Leijonavaaran, joka on yksi suurista kaupungeista Garaninmaassa. Heid�n joukkonsa ovat nousemassa Marane -jokea pitkin yl�s, ja luultavasti vuoden loppuun menness� he ovat valloittaneet sek� Klovanin, ett� Aldonin.

Luoteisosassa on noussut uusi uhka, armeija, joka tunnetaan Hiuksettomina. Heid�n nimens� tulee siit�, ett� he antavat kaikille vangeilleen kaksi vaihtoehtoa: joko liitty� heihin, tai menett�� p��st��n/ruumistaan niin paljon, mihin asti hiukset ulottuvat. Heid�n johtajansa on tuntematon, ja he ovat valloittaneet todella nopealla tahdilla Pdnarin satamakaupungin, Danelonin t�rke�t kaivokset ja kolkuttelevat jo Velokan portteja. Mik�li he laajentavat aluettaan nopealla tahdilla it��n, he saattavat kohdata Windsorin herttuan Edward VII:n, ja joka tapauksessa katkaisevat Garaninmaan etel�isen k�rjen kokonaan pois muusta hallinta-alueesta. Niinp� luulisi, ett� Marath XIV:n mielenkiinto kohdistuu pian n�ihin kahteen uhkaan. Hiuksettomat ovat kaikken l�hinn� Suur-Marathia kaikista kapinnallisista.

Sir Wallace Yorkista on saanut suuria voittoja Garaninmaan koko l�nsiosassa, ja h�nen armeijansa kasvaa voimassa ja vaikutusvallassa. He saavuttanevat Durioksen ja Unilahden satamakaupungin vuoden loppuun menness�. H�nen t�rkeimpi� tukijoitaan ovat Jaarlit Robert Lindsay, Merlin Hay ja Archibald Mantos, sek� kreivit�r Elisabeth Etel�maa, joka on kotoisin Umbor, satamakaupunki sekin. H�nen my�s huhutaan tehneen liiton ruhtinas Albert II:n kanssa, joka on strategiselta sijainniltaan eritt�in t�rke�n Zonacon kaupungin johdossa. Zonacon on t�ll� hetkell� v�kim��r�lt��n suurin Garaninmaan kaupungeista (Garethin k�rsiess� suuresti rutosta), ja sen kauppalaivasto on yksi voimakkaimmista, mit� koko Garaninmaan piirist� l�ytyy.

Garaninmaa on valtavan kokoinen (vrt. Neuvostoliitto) maa-alue, joka koostuu useista l��neist�, jotka on p��asiassa jaettu ilmansuuntien mukaan. P��kaupunki on Suur-Marath, jossa Marath XIV hallitsee. Saarta l�hin satama on Kauhulahti eik� Langorista ole juuri pidempi matka. Se ulottuu Saaresta katsottuna lounaasta aina koilliseen. Garaninmaahan kuuluu tai eiv�t kuulu vastaajasta riippuen haltioiden nykyiset alueet, joita ovat Mithlond, Gondolin, Ost-in-Edhil ja Lorien, joka on Galadrielin valtakunta.

Saaresta katsottuna kaukana l�nness� ovat Brithombar ja Alqualond�, haltioiden maita nekin, mutta pieni� verrattuna Garaninmaahan, joka on todella valtava.

Ei niin lyhyen pienen neuvoston kokoontumisen j�lkeen, Boggo ryhmineen p��tti l�hte� Joensuuhun. He pyrkisiv�t p��sem��n salaan keskusteluyhteyteen Colombon kanssa, ja mahdollisesti houkuttelemaan Adrienin joukkoineen pois kaupungista, ja sissisotamaisesti harventavaan t�m�n joukkoja, kunnes olisi mahdollisuus antaa ratkaiseva isku k��pi�armeijan avulla. Mik� voisi menn� vikaan? Samaan aikaan Cook l�htisi palaamana kohti Joensuuta vesireitti� pitkin, ensin jokea alas uuteen siirtolaisten perustamaan kaupunkiin joka oli saanut nimen Kitee, ja sielt� sitten rantaviivaa seuraillen Joensuuhun. Ryhm� luultavasti olisi perill� paljon ennen Cookia.

Nimeni on Drul, Drul the Urban Legend

Kun linnakkeen pakolliset hallinnolliset kuviot oli saatu selvitetty�, ryhm� l�hti etenem��n pikamarssia kohti Joensuuta. Tarkkailupiste perustettiin kaupungin l�nsipuolella olevaan mets��n. Kun Malanturin lintuperspektiivist� tekem� tiedusteluretki ei aiheuttanut mit��n suurta l�pimurtoa, Drul muutti olomuotonsa vastaavaan tavan kaupunkilaistallaajaa ja k�veli portista sis��n, vartijoille h�n kertoi olevansa Jack Daniels, maustekauppias Bogon linnoitukselta. Saman tarinan voimalla h�n p��si aina kuvern��rin eteistiloihin asti, ja oli valmis luovuttamaan sihteerille Bogon kirjoittaman lapun jonka perusteella Colombo tunnistaisi h�net yhdeksi Bogon miehist�, kun sihteeri sanoi ett� kuvern��ri Adrien ottaisi h�net tuotapikaa vastaan. Lappu j�i taskuun. Suunnitelmat nollaantuneena, Drulin vaihtoehtoinen ajatelma ei en�� niin omintakeinen ollutkaan, anoipahan vaan maustekauppiaana lupaa tuoda ja vied� tavaroita saarelta. Lupa tuli saarron takia v�litt�m�sti ev�tyksi.

Drul palasi ryhm�n luokse, ja hetken tuumailutauon j�lkeen p��dyttiin siihen ett� Malantur voisi ihan vaan normaalin kulkukissan muodossa tunkeutua kaupungin vankilaan katsomaan oliko Colombo kahlittuna siell�. Malantur p��si vaivatta vartioiden ohitse ja l�ysi vankilarakennuksesta pienen avoimen ikkunan jonka kautta p��si selleille, ei n�k�-, kuulo- tai hajuhavaintoa Colombosta. Malantur palasi ryhm�n luokse.

Seuraava operaatio oli siirty� etel��n vahtimaan kapeaa salmea jonka kautta Cookin pit�isi purjehtia p��st�kseen Joensuuhun. Kun Cookin laiva saatiin n�kyviin, Malantur k�vi kotkamuodossa pudottamassa sen kannelle viestin, jossa Cookia pyydettiin seuraamaan lintua. Kun James oli rantautunut, h�nelle kerrottiin siihen asti selville saadut tiedot ja todettiin, ett� Cookin on paras palata Kiteeseen odottamaan ryhm��.

Ryhm� palasi tarkkailupisteeseens�. Drul valitsi hahmovalikoimastaan leppoisan kalastajan nimelt� Johnnie Walker, ja l�hti tallustelemaan kohti merenrantaa. Ensimm�iselt� onkimiehelt� h�n onnistui lainaamaan vavan ja sen kanssa tunkeutui juttusille seuraavan kanssa. T�m� siin� kalastelun ohessa innostukin kertoilemaan, Drulin sopivasti rohkaisemana, ett� Adrien oli saapunut seitsem�ll� laivalla fanfaarien soidessa, aivan kuten Cook oli kertonut, ja sitten muutama p�iv� Cookin l�hd�n j�lkeen Colombo oli purjehtinut kolmella laivalla pois, j�lleen fanfaarien saattelemana. Pienen kalastajan n�k�kulmasta iso p��llikk� vain oli vaihtunut, el�m�nmeno jatkunut kuitenkin entisell��n.

T�m� riitti tiedustelutoiminnaksi ryhm�lle ja he ottivat suunnaksi Kiteen, jonka ainoassa majatalossa ryhm� tapasi Cookin. T�lle kerrottiin Colombon tekem�st� sopimuksesta, jonka tiedon Kristoffer oli n�k�j��n pit�nyt vain itsell��n, ja tarjottiin samoja ehtoja Cookille. Y�n yli nukuttuaan James suostui ehdotukseen. Avoimeksi j�i vain se miten James nostettaisiin Uuden Garetehin kuvern��riksi, mutta eik�h�n aika siihen aikanaan toisi ratkaisun.

Kiteelt� ryhm� jatkoi edelleen pikamarssia Galadrielin leiriin, kuningatar itse ei ollut paikalla, mutta Annanraenille kerrottiin viimeisimm�t tapahtumat suurihmisten leirist�, sinne ei nyt ainakaan kannattaisi rakentajia l�hett��.

Lis�� kalastajakavereita

Edellinen suuntima kadonneista hobiteista oli otettu Kiteell�, ja nyt kun Galadrielin leirilt� saatiin kolmas, niin Sigurd pystyi melko tarkasti p��ttelem��n heid�n, tai ainakin heist� toisen, rannerenkaan sijainnin, se olisi noin p�iv�n matkan p��ss� Bogon linnakkeelta pohjoiseen. T�st� sinne olisi muutama matkap�iv� enemm�n.

Painin paikalle tiedustelijaksi nostettu Vaes ja Ambon tulivat t�ysin yll�tetyiksi kun noin suunnilleen kohdealueen tiet�mill� ryhm� k�veli p��t� pahkaa l�hestulkoon kiinni �rkkipartioon. Tied� sitten kumpi puoli oli enemm�n yll�tetty, mutta ainakin �rkit reagoivat nopeammin. Kepin nokkaan nousi likainen r�tti joka arvatenkin edusti valkoista lippua, �rkkisotureiden lis�ksi ryhm��n kuului noin metrin mittainen paljasjalkainen huputettu hahmo. Kun �rkkien johtaja erkani muodosta, Boggo l�hti h�nt� vastan, heikolla yleiskielell� k�ydyn keskustelun perusteella huputettu kaveri olisi lahja kuningas Bogolle h�nen p��llik�lt��n, tai ainakin palkkionsa maksajaltaan, jota kutsuttiin nimell� Harmonisoija. Yst�vyyden kunniaksi juotujen pirtupaukkujen j�lkeen huputettu kaveri ojennettiin Bogolle ja �rkit alkoivat laittamaan leiri� pystyyn, he selv�sti olivat p��tt�neet ett� heit� ei l�hdett�isi seuraamaan. Ryhm� eteni nopeasti parin virstan p��h�n.

Hupun alta paljastui harmaaihoinen hobittimies, joka ei kyennyt mink��nlaiseen j�rkev��n kommunikaatioon. S�i ja joi toki kun ravintoa annettiin. Wainamrun py�ritteli ihmeiss��n p��t��n, n�m� mielen sairaudet kun eiv�t vaan olleet oikein h�nen osaamisaluettaan. Rannerenkaan mukaan hobitti kuitenkin oli toinen etsityist�. Ryhm� l�hti etenem��n kohti linnaketta, ja vain kertaalleen tuntemattomasta hobitista irtosi ymm�rrett�vi� sanoja kun h�n keskell� y�t� vartijoiden ihmeeksi herkesi hetkeksi laulamaan pient� s�velm�� Deagolin ja Smeagolin ep�onnisesta kalaretkest�.

T�m� lienee ennakkomaksu

Linnakkeella mik��n ei tietysti kulkenut sujuvasti omia latujaan. Raken ja Jel�Na olivat yst�vystyneet ja suunnittelivat t�ytt� p��t� tulevia h�it�. Bogolla ei riitt�nyt kiinnostuta kuunnella aiheeseen liittyv�� problematiikkaa vaan sys�si vastuun Algorille, joka l�hes bumerangina palasi ihmettelem��n ett� miksi h�n joutui pohtimaan pinkkej� juttuja kun oli oikeitakin huolia. Boggo yst�v�llisen� ja is�llisen� kuninkaana selitti k��pi�lle keksim�ns� vastuunkannon idean jonka h�n oli nimennyt �paska valuu vallan tikkaita alasp�in� �teoriaksi. My�hemmin Sigurd tosin joutui oikaisemaan ett� moinen idea oli kyll� keksitty jo aikap�iv� sitten, sit� vaan kutsuttiin delegoinniksi. Kaikkea sit�. Joka tapauksessa arvatenkin Juri saisi seuraavana pohtia kuinka monta kukkasta jokaiseen p�yt��n pit�isi laittaa.

Algorin oikea huoli liittyi gnolliin joka oli k�ynyt linnakkeella, kommunikaatiosta ei ollut tullut mit��n, mutta halki rinnan kulkevan mahtavan arven perusteella t�m� lienee ollut se sama kaveri jonka sis�lt� Wainamrun aikanaan leikkasi lichin j��nteet. Kaveri oli j�tt�nyt pussissa viisi kiloa raakakultaa. Heill� oli varmaan jotain tosi t�rke�� asiaa. Ja Bogolla ei ollut linnakkeella varsinaisesti mit��n syyt� j��d�, joten tie kutsui.

Mutta sit� ennen pit�isi saada selville mik� on miehi��n mysteerihobitti. Wainamrun k�vi temppukavalkaadinsa l�vitse, tuloksetta. Sitten annettiin vuoro Jel�Nalle, joka p�iv�n tutkimuksen j�lkeen sai selville ett� hobittia j�yti maaginen sairaus, joka aikanaan kuihduttaisi ja tappaisi h�net. Sairauden l�hde hobitin kehossa oli my�s maagisesti piilotettu ja suojattu, joten sen l�yt�miseen ja tuhoamiseen kuluisi aikaa ja vaivaa. P�ivi�, viikkoja, kuukausia, i�isyys, Jel�Na ei tiennyt, mutta lupasi yritt�� parhaansa.

Aika vitun iso luola

Kun Jel�Na oli saatu ty�n touhuun, ryhm� l�hti kohti gnollien luolastoa. Matka sinne sujui ilma erityisi� tapahtumia. Luolastolla gnollien johtaja tuli tapaamaan ryhm��, koska Sigurd oli oppinut muutama sanan koiraihmisten kielt�, h�n kykeni haukahtelemaan selville mit� oli tapahtunut. Se perinteinen, he olivat kaivaneet turhan syv�lle. T�rm�nneet valmiiseen k�yt�v�n p�tk��n, sinne oli ensin l�htenyt 10 miest�, kun heit� ei kuulut takaisin viel� toiset 10, ja kun niit�k��n ei tullut takaisin niin iso p�� edell� 50 miest�. Ei sanaakaan. Siin� vaiheessa l�hti kultal�hetys Bogolle. Ryhm� onki selville niin paljon yksityiskohtia kuin mahdollista, vaikka eip� niit� juuri ollut, ja l�hti sitten tutkimaan gnollien l�yt�m�� luolanp�tk��.

K�yt�v� vietti koko ajan alasp�in, ja sit� riitti ja riitti. Lopulta k�yt�v� p��ttyi oveen joka ennen avaamista tutkittiin kaikin mahdollisin keinoin. Oveen oli kaiverrettu viisip�isen lohik��rmeen kuva, ja kirjoitusta jonka merkit olivat vastaavia kuin Lohik��rmeensurmaajien veljeskunnan k�sikirjassa. Muisto menneest�, E�l aikanaan kertoi ajoista ennen kupua, suuri lohik��rmeensurmaaja Nostarieth oli l�htenyt vuorille surmaamaan viisip�ist� lohik��rmett�, kaikkien lohik��rmeiden �iti�, eik� koskaan palannut. Oven takana oli lis�� k�yt�v��, jonka seinustaa kuitenkin koristivat harmaat kristallit, kun kristalleja l�hestyi ne alkoivat hohkamaan, ihan vaan valaisimia. T�m� k�yt�v� p��ttyi valtaisaan luolaan, ellipsin muotoinen halli oli arviolta 200 m korkea, 500 m pitk� ja 300 m leve�, kun ryhm� astui luolan sis��n se syttyi eloon, katon kristallit alkoivat hohkaamaan kuin aurinko, jossain pieni vesiputous alkoi vuodattamaan vesi��n, ja linnut her�siv�t laulamaan. Paikka oli t�ydellisesti hoidettu puisto.

Kun ryhm� alkuh�mmennyksest� toipui he tajusivat tulleensa luolaan it�isen sis��nk�ynnin kautta, sen ja seitsem�n muun sis��nk�ynnin vierell� seisoi kaksi metalligolemia, lis�ksi jokaisen sis��nk�ynnin vieress� oli ovi jota vartoi kaksi muuta golemia. Ne olivat luonnollisen ja varsin lihaksikkaan n�k�isi� ihmishahmoja. Siell� t��ll� alkoi my�s liikuskelemaan puutarhureilta vaikuttavia hahmoja. Kun ryhm� aikansa oli p�llistelyt, heit� l�hestyi j�ykk�liikkeinen kaveri ikuinen virne kasvoillaan. T�m� tervehti heit� mahdollisimman kohteliaasti, ojensi avaimen ja pyysi seuraamaan huoneeseen jossa is�nt� heid�t tapaisi. Keskusteluyritykset kariutuivat uuteen kohteliaisuuksien ry�ppyyn.

Jantteri ohjaisi ryhm�n ovelle jonka Drul avasi saamallaan avaimella, ja ryhm� asteli sis��n. Palvelija j�i ulkopuolelle ja ovi sulkeutui heid�n takanaan, sis�puolella ei ollut avaimenreik��. Huoneesta l�hti kierreportaat alasp�in, niiden p��ss� odotti kaunis huone jossa oli valmiiksi katettu ruokap�yt� ja l�h�sohvia. Huoneen sein�t oli riimuilla kirjailtua, Malanturin arvion mukaan kaikenlaisen kaivostoiminnan est�miseksi, ja ruokap�yd�n keskell� oli pieni lohik��rmepatsas joka my�skin Malanturin arvion mukaan oli jonkinlainen viestint�v�line. Huoneen p��ss� oli verholla suljettu tila jonka takaa kuului ep�m��r�ist� mutinaa.

Verhon takaa paljastui p�rr�p�inen hobittimies esiliina edess��n ja kokkiveitsi k�dess��n. Joku ryhm�st� teki pahan virheen ja kys�isi ett� kukas sin� olet, ja sitten alkoi vuodatus �No vittu, min� olen Rordon vitun Gamsey, Mannun paras vitun kokki, kaikkien se vittu pit�isi tiet��. Jaa ett� mitenk� vitussa olen t�nne joutunut? No vittu, l�hdin vitun Mannussa poikien kanssa vittu v�h�n radalle, ven�hti vitun putki v�h�n vitun pitk�ksi, ja her�sin vittu t��lt� ja vittu... (koska uusi yst�v�mme Rordon jatkoi samalla v�rikk��ll� linjalla melko pitk��, en jatkossa uhraa mustetta h�nen puheidensa tarkkaan tallentamiseen vaan kuvaan vain p��asiat ilman ylim��r�isi� t�ytesanoja. Sigurd Huom.) No, arvionsa mukaan Gamsey oli ollut samassa huoneessa kolmisen vuotta, keittokomeron varastokaapit olivat aina t�ynn�, joten uusia juttuja kelpasi kehitell�, mutta olisihan se kiva jos joku joskus olisi tullut sy�m��n. Vittu.

Kun ryhm� k�vi kiinni p�yd�n antimiin, jotka olivat juuri niin hyvi� kuin Gamseyn omakehu oli antanut ymm�rt��, Boggo l�ysi lautasensa alta viestin jossa luki seuraavaa:

eteenp�in kun enn�t�t tahot taitojas testata siit� loihe lausumahan itse tuo sanoiksi virka itse lausu, noin nime� pyyd� Poikoa pronssista huuda Herraa hopeaista ku'u Kuningasta kultaista sormet kaksien k�t�sten ottimet urhon ylev�n haralle menev�t alas kaksi kuhunkin luolahan viisi paria oikeasta viisi paria vasemmasta kaksi kuhunkin kolohon herra istuu illallista �iti voita vuottelevi pitop�yt� pullistelee herkkukasa kurkottelee vieraat ensin paikoillensa is�nn�t vasta viimesn� oman paikkansa p��lle jospa t�st� kuljeskelet k�yt�vi� k�yskentelet kultaisia kurkotellen hopeisia hamuellen ota kerran, ota toisen ota viel� kolmannenkin patsahat paikoilleen j�t� kuvat kauniit tolpillensa s�ihkyv�iset sijoillensa eess� onpi kurjan haaste poikapolon tuima koetus emot hiljaa odottavi isot ��neti tuvassa pikkaraista palaavaksi nuorimmaista n�kev�ksi vanhimmaista vuottavat keskimm�ist� kaipoavat turhaanko vuottavat herraa suottako surevat suurta tottelitko tunnuksia otitko oman osuuven hyvin teit jos tottelitkin oivasti opin ottelitkin sanatkin saatoit sanoa loppu-uhma viel� eess� testi totisin tulinen kylm� korvat kovettelee nokkoset nen�n naulitsee vesi vainen voitelekkaan salamakaan sihautakkaan miehen mahti mitatahan on uroiden osat uljaat

Kun t�t� oli riitt�v�sti mietitty Zir�bah alkoi lukemaan ensimm�ist� v�rssy� ��neen painokkaasti ja tunteella. Silloin pieni lohik��rmepatsas alkoi hekumaan ja sen p��lle ilmestyi leijumaan hologrammi Ancalagonin kasvoista. Alkujaarittelujen j�lkeen mies p��si asiaan. �Koska nyt jotenkin olette onnistuneet tunkeutumaan pieneen puutarhaani, edellyt�n teilt� pois p��semiseksi viiden eri teht�v�n suorittamista, teht�v�t suoritetaan pariteht�vin�, kukin teist� voi osallistua vain yhteen teht�v��n, ennen jokaista teht�v�� tullaan kertomaan mit� teht�v�ss� menestyminen vaatii ja mik� siin� on kielletty�, muut voivat seurata teht�v� edistymist� mutta eiv�t mill��n lailla osallistua. Arvatenkin arvaatte ett� s��nt�rikkomuksista tullaan rankaisemaan, ankarasti. Koska teit� on t�ll� hetkell� vain yhdeks�n, ehdotan ett� otatte tuon rivosuisen kokin matkaanne, olen kuullut h�nt� riitt�v�sti. Oletteko ymm�rt�neet pelin hengen? Hienoa, ensimm�inen teht�v� vaatii salavihkaisuutta ja kyky� akrobatiaan, surmaaminen t�m�n teht�v�n aikana on ehdottomasti kielletty�. Ketk� muodostavat ensimm�isen parin?

Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen Heikki Jokinen. Kuittaa h�per�i jotain tarkennuksia ja lis�yksi�.

[Edellinen osa] [Seuraava osa]