Madáme Kyyhkynen
Lvl: 5+Race: Kaupunkilainen
Profession: Yrittäjä
Home: Gareth; myöhemmin Bogonlinna.
Demeanor: --
Aka: --
Faction: --
Banner/Colours:--
Known allies: --
Known enemies: --
RM Stats: CO-xx; AG-xx; SD-xx; ME-xx; RE-xx; ST-xx; QU-xx; EM-xx; IN-xx; PR-xx; Appearance: --
10 Highest Skill Bonuses:
Languages, Spoken/Written: Westron 7/7;
OB:
DB: xx (without equipment) / x (maximum)
Taustaa
Ruttokellojen jälkeinen aamu, aurinko yritti turhaan läpäistä kytevien rakennusten nostattaman savupeiton lävitse. Todellisuus alkoi hiljalleen kirkastua Madáme Sonja Kyyhkysen tajuntaan – se ei toki ollut hänen oikea nimensä, mutta viimeiset kaksikymmentä vuotta hän oli vaatinut itseään kutsuttavan niin, eikä uteluja katsottu hyvällä silmällä – hänen niin sanottu liikekumppaninsa Mané oli kadonnut, luultavasti paennut ja jättänyt hänet tähän hiljalleen mätänevään ansaan. Siltä paskiaiselta juuri tällaista temppua toki oli sopinutkin odottaa.
Sonja tiesi mitä tulisi tapahtumaan, hän oli kohdannut tautiepidemioita ennenkin. Ensi järkytyksen jälkeen alkaisi syyllisten etsintä, kirkko nostaisi päätään ja johdattelisi syyttävää sormea kohti ainaista halveksunnan kohdettaan – katujen naisia. Sitten seuraisivat höyrypäiset kansanjoukot koston kiilto silmissään, soihdut syttyisivät, puuvajat tyhjensivät kirveistä ja verenhimolle annettaisiin valta.
Kyyhkynen keräsi kaupungin monista bordelleistaan nuorimmat, kauneimmat ja auliimmat tyttönsä ja piilotti heidät. Niin rutolta, kuin siltä hulluudelta joka kohta lähtisi raivoamaan suljetun kaupungin öisillä kaduilla. Eikä hän tätä suinkaan tehnyt hyvää hyvyyttään, tai armeliaisuudesta, vaan kuten tahansa järkevä liikemies, piilottaakseen omaisuutensa vaaran uhatessa, jatkaakseen toimintaa tilanteen parannuttua. Ne olivat hänen tyttöjään, omistamiaan ja kouluttamiaan.
***
Sonja oli ajautunut alalle kuin niin moni muukin. Maalaistyttö lähtee kaupunkiin pää täynnä hattaran kevyitä unelmia, huomatakseen vain että isossa pahassa maailmassa kyyhkyiltä revitään siivet. Tässä maailmassa vain rahalla oli merkitystä. Ei sillä miten se ansaittiin. Hapuilevien ja häpeällisten ensi yritysten jälkeen Sonja keksi jotain syvällisempää – asiakkaat eivät ole kiinnostuneet kokonaisesta ihmisestä, vain osasta tätä, itsensä saattoi nostaa ruumiinsa, ulkokuorensa, ulkopuolelle ja ohjailla tätä kuin marionettia. Sielu on suojassa, vartalo tekee työn.
Näihin aikoihin hän tutustui Manéen, joka ei vielä tuolloin ollut kääntynyt täysin pimeälle puolelle, lyhyen suhteen jälkeen heistä tuli liikekumppanit, jotka nopeasti valtavasti messevän osan Garethin ilotyttömarkkinoista. Hiljalleen Mané alkoi muuttua, antoi viettiensä viedä itseään yhä syvemmälle, pois kaikesta mitä alalla pidettiin ”normaalina”. Sonja sulki silmänsä tältä, välillä on parempi olla tietämättä.
***
Ruton hälvettyä Kyyhkynen alkoi pystyttämään liiketoimintaansa uudelleen, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ilman Manéa hänen sanansa ei paljon painanut, suurin osa tytöistä ja muista bordellin pyörittämiseen tarvittavasta väestä oli kuollut tai kateissa, kiinteistöjä oli palanut poroksi. Ja asiakkaat olivat kadonneet, ongelmien ilmestyessä tärkein asiakasryhmä, rikkaat ja moraalittomat, katoavat ensimmäisten joukossa.
Viimeinen pisara Madámen maljaan oli vanhan kuninkaan kuolema, ja nuoren kukkopojan nousu valtaan. Maagien lisäksi hän jahtasi kaikkia taikuuden käyttäjiä, ja mikäpä sen helpompaa kuin väittää viatonta viettelijää houriksi. Nähdessään yhden naapuritalon tytöistä roikkuvan kaulakiikusta torilla Sonja teki päätöksensä. Sarjalla taloudellisesti erittäin huonoja kauppoja hän vaihtoi kullaksi kaiken minkä pystyi, valitsi seitsemän parasta tyttöään ja hankki heille paikan laivasta joka oli matkalla kohti uutta maailmaa.
Oli tämä Saari puolituiskuninkaineen kuinka omalaatuinen paikka tahansa, se ei voisi olla nykyistä pahempi. Ja paikka joka vetää kaikenkarvaisia onnenonkijoita ei voi täysin kelvoton, mikään ei saa miestä kaipaamaan naisen kosketusta kuinka valtava kasa kultaa tai kuolemanpelko.