Elanor - Taustaa

Pelaaja: Janne Koramo

Argothin metsässä eräässä salohaltiayhteisössä syntyi 412 vuotta sitten Rofelloksen ja Kaysan perheeseen esikoinen. Häkellyttävän kaunis poikalapsi nimettiin Auringontähtikukan mukaan. Elanorin ollessa 51 vuotias lähti Rofellos kullan perässä Garethiin hankkimaan parempaa elantoa perheelleen. Suuri Sukujen Sota oli loppunut ja huhut valtavista kulta- ja malmiesiintymistä olivat kiirineet Argothiin asti.

Elanor joutui vanhimpana lapsena auttamaan ruoan hankinnassa ja perheen elättämisessä. Pian tuli kuitenkin ensimmäinen monista kirjekuorista kauppalaivan mukana. Rofellos lähetti jokaisesta palkkiostaan osan perheelleen ja elämä helpottui. Kolmen vuoden kuluttua kauppalaiva toi kuitenkin tullessaan ikävän yllätyksen; Rofelloksen ruumiin. Rofellos oli saanut surmansa rosvokoplan hyökätessä malmilähetyksen kimppuun. Seuraavana aamuna surunmurtama Kaysa antoi Rofelloksen varusteet Elanorille ja pyysi ainutta poikaansa huolehtimaan elannon perheelleen. Elanor ei ollut kokenut metsämies ja ruuan saanti oli välillä heikkoa. Elanor päättikin lähteä seuraamaan isänsä jalanjälkiä ja matkata Garethiin. Kaysan kovasta vastustuksesta huolimatta hän piti päätöksensä.

Garethissa riitti kokemattomammallekin hommia ja Elanor toimi malmilähetyksien vartijana. Elanor saikin lisänimen Onnekas, sillä hän selvisi muutamasta kiperästä taisteluista saamatta naarmuakaan. Pian rosvokoplat saatiin taltutettua Haramin perustamien joukkion avulla ja seurasi rauhan vuodet. Myös Elanor sai osansa rikkauksista toimiessaan lähetyksien vartijana. Työ oli helppoa Haramin joukkojen pitäessä järjestystä yllä. Elanor toimi vakituisena malmilähetyksien vartijana haltioden omistamassa kaivoksessa ja myöhemmin hänet otettiin jopa vähemmistöosakkaaksi. Yli 100 vuoden ajan Elanor lähetti jokaisesta palkkiostaan puolet perheelleen. Sisarusten aikuistuessa ei tarvetta palkkioiden lähettämiseen enää ollut ja Elanor alkoi kerämään säästöjä tulevaisuutta ajatellen. Vapaa-aikansa Elanor vietti luonnon keskellä samoillen ja unelmoiden Argothin kauniista metsästä.

Kaivokset alkoivat kuitenkin ehtyä aikanaan ja töitä ei ollut entiseen malliin. Elanorin säästöt hupenivat pikkuhiljaa ja yhä useammin hän eksyikin Garethin kapakoihin tekemisen puutteessa. Sieltä löytyikin helposti lohduttajia komealle haltialle; sekä naisia että viiniä.

Parin viime vuoden aikana örkkien liikehdintä oli lisääntynyt ja töitä taas riittänyt. Tällä kertaa riskit ovat myös kasvaneet örkkien hyökkäyksien vuoksi. Elanorin unholaan jäänyt lisänimi otettiin uudestaan käyttöön örkkinuolen osuessa keskelle Elanorin rintaa lävistämättä panssaria. Huhut kertovatkin Elanorin käyttäneen samaa nahkapanssaria koko Garethissa olonsa ajan. Ehkä kyse ei ollutkaan pelkästä onnesta?

Istuessaan Albatrossin rukouksen täyteen ahdetussa ruumassa Elanor ymmärsi, että hänen olisi pitänyt lähteä Garethista jo aikoja sitten. Mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Jos tästä selvitään saadaan uusi suunta elämälle. Argothin muistot palautuivat elävänä mieleen...

Tarina kirjoitti J. Koramo.

Master of:

Long Bow