Boggo - legendan historia

Pelaaja: Heikki Jokinen

Boggo oli jo syntyessään valtias luonnoltaan - harmikseen hän syntyi hobitin ruumiseen.

Hän vietti lapsuutensa pienen kaupungin laitamilla. Yhtenä kasvottomana osasena käsityöläisvanhempiensa jatkuvalla syötöllä kasvavasta lapsikatraasta. Elo oli kurjaa raadantaa; siivousta, kokkausta, pyykkäystä, korjaamista, rakentamista, ompelemista ja isäukon mitä ihmeellisempiin käsityöprojekteihin osallistumista. Eihän tuollainen elämä ollut Boggoa varten, hänen kohtalonaan oli tulla palvelluksi - ei palvella. Valitettavasti kapinayritykset tyrehtyivät isän julmasti viuhuvan nahkavyön iskuihin. Ei ollut fyysinen kipukaan häntä varten.

Heti täysi-ikäisyyden saavutettuaan Boggo jätti hiljaisuuteen tuomitun kotikaupunkinsa ja lähti etsimään suuresta maailmasta hänelle oikeutetusti kuuluvaa paikkaansa. Kaunis kevätpäivä oli taittunut lempeän lämpimäksi yöksi kun hän murtautui isänsä kassalippaaseen ja otti kultapinosta korkoineen korvauksen vuosien raadannasta. Ja jätti tilalle pienelle paperilapulle kirjoitetut koruttomat hyvästit perheelleen.

Boggo yhytti kaupungin ulkopuolella pienen markkinoilta toiseen kiertävän sirkus- ja muusikkoryhmän jonka johtajan kanssa hän oli aiemmin sopinut liittyvänsä joukkoon. Seuraavat vuodet hän kulki tuon erirotuisista kummajaisista koostuvan porukan kanssa pitkin maita ja mantuja. Tutuiksi tulivat niin tiettömien erämaataipaleiden takana olevat markkinapaikat kuin suurkaupunkien aukiotkin. Moninaisia olivat ne tiedot ja taidot jotka Boggo noina kiertolaisvuosinaan oppi petosten ja huiputusten kirjavasta maailmasta. Ja rippeetkin Bogon moraalikäsityksistä katosivat kun ryhmä aina markkinoiden jälkeen kokoontui leiritulen ympärille jakamaan saalista ja päihtymään luonnon erilaisista antimista. Erään tuollaisen savuisen illan jälkeen Boggokin oli jättänyt poikavuodet lopullisesti taakseen ja siirtynyt miesten maailmaan.

Muutama vuosi reissaamista riitti tyydyttämään Bogon kiertolaishalun. Tai tarkemmin ottaen vankilatuomio pysäytti sen. Eräs keikka meni totaalisesti pieleen ja Boggo jäi kiinni rysän päältä. Hän murtautui suoraan vartijoiden syliin. Nähtävästi joku ryhmän jäsenistä oli kielinyt heidän suunnitelmasta. Bogolle heilahti kolmen vuoden tuomio samalla kun porukka katosi kartalta Bogon saalisosuus mukanaan. Tämä ei jäisi tähän - hobitin kosto on oleva kauhia!

Vankilakuukaudet olivat karua aikaa Bogolle. Pikkumies ei pärjännyt isojen poikien leikissä. Naama verillä hän joutui taistelemaan pitääkseen kiinni fyysisen ja psyykkisen terveytensä rippeistä. Kun puoli vuotta oli kulunut avautui Bogolle mahdollisuus armahdukseen. Mirock niminen dunedain ylimys oli joitain naruja vetelemällä saanut luvan valita kymmenen vankia Garaninmaan vuoristoon suuntautuvaan retkeen. Onnistuneelta retkeltä hengissä palanneet saisivat vapautensa takaisin. Boggo hämmästyi suuresti kun hänet valittiin, kun muut lähtijät kuuluivat tankkiosastoon. Nähtävästi hänelle oli varattu joku erityinen tehtävä määränpäässä. Vangeille ei kerrottu matkan tarkoitusperistä. Mirockin ja vankien lisäksi seurueeseen kuului puolenkymmentä selvästi paljon elämää nähnyttä seikkailijaa.

Retki oli kahden kuukauden tutustumismatka helvettiin. Tuli, veri, kuolema ja kauhut tuonpuoleisesta tuhosivat retkuetta tavoilla joista ei kerrota edes retkinuotioilla yön pimeimpinä hetkinä. Lopulta vain Boggo ja Mirock selviytyivät puolikuolleina ihmisraunoina alas vuorilta. He eivät olleet päässeet edes lähelle määränpäätään. Yhteiset julmat kokemukset olivat poistaneet entiset valta-asetelmat heidän väliltään ja tilalle oli syntynyt luja ystävyyden ja luottamuksen liitto. He eivät voineet palata takaisin, Boggoa odotti vankilatuomio ja Mirockia vielä kovempi kohtalo. Eräs retkueen kuolleista jäsenistä oli ollut matkan rahoittaneen ylimyksen poika jota Mirock oli luvannut suojella hengellä. Hän oli vakuuttunut siitä että palatessaan hän todella joutuisi lunastamaan tuon lupauksen. He päättivät asettua Garethiin esiintyen kauppiaana ja tämän palvelijana sekä pohtimaan tulevaisuuttaan. Mirock loi itselleen kokonaan uuden henkilöllisyyden. Hänet tunnettaisiin Lordi Mûrazôrina.

Siitä on nyt kaksi vuotta. Tuona aikana he ovat ehtineet nousta mukavaan asemaan Garethissa. Mûrazôr on saavuttanut hyvän aseman kaupungin kauppias- ja poliitikkopiireissä, kun taas puolestaan Bogolla hyppysissään alamaailman yhteydet. Näinä vuosina Bogosta lopultakin tuntui että hän alkoi saavuttamaan asemaa joka hänelle kuului. Ja sitten alkoivat ruttokellot soittamaan kuolemaa. Ja niin joutui Boggo katselemaan Albatrossin rukouksen perätuhdolta kuinka liekit muuttivat hänen valtakuntaansa tuhkaksi. Helppohan Maailman on pientä potkia.


Master of:

Stalk Hide