T�m� Legendaarinen, �llistytt�v�, Tosi Sankareiden �ks�nkertomus (L�TS� (tm)) sai alkunsa Esgarothista 11.7. Er�n vuonna 1640 Kolmatta Aikaa.

L�TS�:n (tm) Sankarit:

Detlef: Noidanmets�st�j� Tharbadista, joka jahtaa noitiaan Broadswordillaan. Kantaa mukanaan n�kym�tt�m�ksi tekev�� k�sikirvest�. Tuttu my�s Legendaarisista Lausahduksista. Ei n�k�j��n uhkaile turhaan. P��si onnellisesti Ivaloon, josta muu ryhm� haki h�net, kun paha noita oli kuollut.

Shek-var: Puoliarabi. N�ytt�� kokoarabilta. Osaa tehd� maagisia +5 kamoja sopivaa maksua vastaan. Olkap��ll� musta korppi. Sai hobitilta hienon kepin, jolla voi (h�nen mukaansa) tehd� vaikka mit�. Osaa ilmiselv�sti taikoa levitaation ja 'G:si on tasan 0 N'-loitsun. Eritt�in salamyhk�inen; kukaan ei saa tiet�� h�nest� mit��n. Ei edes havaintobonusta, paitsi Herb Loren saa muut tiet��. Tykk�� katsella kun muut tekev�t elementaaliloitsuja.

Bruenor: K��pi�taistelija Sumuvuorilta. Hampaitaan kiristellen pakeni yhdess� Eioon kanssa �rkkej�, jotka valtasivat lautan, jossa he seilasivat alas Celduinia. Vannoi kostoa noille �rkeille. Osoitti taistelukuntonsa moneen otteeseen tappaessaan h�m�h�kkej� ja noitaa. Sai lonkkaansa haamuilta.

Samah: �othraim - palkkionmets�st�j�. Edesmenneen Hamasin l�hes identtinen veli. Tuli veljens� j�lki� pitkin Kardavanin kyl��n, ja havaitsi t�m�n kuolleen. Porukassa onneksi sattui olemaan vapaa paikka. Haamut imi ruumiinrakennetta.

Moraeg: Nomen est Omen. Yll��n rengaspaita ja mets�nv�riset haltiavaatteet, sel�ss��n sarvijousi ja vy�ll��n hieno haltiamiekka Moraeg n�ytt�� tavalliselta mets�nhaltialta. Sed�n pit�isi l�yty� Riavodista, ja h�net pit�isi l�yt��. Menetti nen�ns� Detlefin toimesta. Nysv�si noitatappelun.

Aradrine: Naispuolinen maallikkoparantaja Umbarista. Etsi miest� nimelt� Shek-var, ja l�ysi t�m�n Buhr Mahrlingista. Nyt matkaa kohti seuraavaan m��r�np��t��n, Riavodia. Ihmettelee itsekseen hiljaa muun ryhm�n toimia, mutta parantaa kuitenkin kaiken mink� pystyy.

Adna: Hippipuolituinen Konnusta. On jotenkin huumehuuruissaan eksynyt Sumuvuorten t�lle puolelle. Pulisee ja h�pisee kauheasti kaikille, joskus jopa soittaa huuliharppua. Ei pysty puhumaan sateella, mutta soittamaan pystyy aina. Ei k�rsi en�� vierotusongelmista, ja olut maittaa. Puhaltelee pikkunuolia puhallusputkellaan joka paikkaan, ja sai tuurilla niill� osumiakin.

Durthang: Dorwinadanalaisnuorimies, joka l�ytyi tajuttomana yll��n resuiset vaatteet ja vy�ll� oudon n�k�inen kirves. Yst�vien kesken Dimmu. Haamut imi rakennetta. Sai himolootin. "Se syd�n oli kauheen evil, mutta m� onnistuin hallitsemaan sit�".

Voi helevetti

Ennen esineiden jakoa ryhm� joutui �rkkien yll�tt�m�ksi keskell� y�t�. Adna ja Detlef olivat vartiossa tuolloin, eik� kumpikaan huomannut mit��n, ennenkuin nuolet olivat heid�n niskassaan. Detlef putosi maahan tajuttomana mustasulkaisesta nuolesta, mutta Adna onnistui s�ilym��n ehj�n�. H�n her�tti muun ryhm�n, ja �rkit huusivat innokkaasti kauempana. Kohteliaasti he m�lysiv�t ja nauroivat onnettomalle Detlefille niin kauan, ett� ryhm� ehti tehd� puolustuskuvionsa. Samah huudahti jotain muille t�ysin tuntemattomalla kielell�, ja kaikki Burh Mahrlingista saadut hevoset s�nt�siv�t �rkkien kimppuun.

Moraeg huomasi (kuten Bruenorkin), ett� �rkit olivat ep�tavallisen isoja, noin 6' korkeita. K��pi� ja haltia kertoivat muille my�s senkin, etteiv�t n�m� �rkit viitsineet ottaa kilpi� sel�st��n. T�m� ja ryhm�n hevoset koituivat �rkeille kohtaloksi. Hevoset tappoivat kavioidensa alle 5 �rkki�, ryhm� tappoi 6 ja kaksi p��si karkuun. Tosin Aradrine makasi maassa tajuttomana, kuten my�s Detlef. Osa hevosista oli saanut hieman osumia, ja oli joku muukin saanut haavoja. �rkeilt� ei l�ytynyt juuri sen kummempia tavaroita.

Parantajan tultua tajuihinsa h�n havaitsi, ett� Detlef on koomassa. H�nest� tulikin uusi matkustaja ennest��n aika t�ysiin vankkureihin. Bruenor manasi pitk�n aikaa taistelun j�lkeenkin sit�, ettei pystynyt osallistumaan taisteluun lonkkavammaisena. T�m�n taistelun j�lkeen siis jaettiin Dimmun attunoimat tavarat.

Donu-jokea seurailemalla ryhm� saapuikin parin p�iv�n p��st� asutuksen pariin. Ensimm�isen� ihmisen� he kohtasivat kaksi paksuihin vaatteisiin pukeutunutta miest�, jotka siivosivat ilmeisi� vankkurinrojuja pois mets�n laidalta. He kertoivat uteliaalle ryhm�lle, ett� viime y�n� er�s kauppias ja toinen h�nen henkivartijansa tapettiin t�ss�, ja toinen henkivartija p��si karkuun. H�n juoksi hysteerisen� suoraan Kaukarannalle majataloon. Kauppias oli ilmiselv�sti kiert�m�st� l�heist� tullipistett�, mutta joku tai jokin katkaisi h�nen matkansa. Todellakin, vankkurit olivat aika palasina, eik� ruumiita n�kynyt. Sen sijaan n�kyi muutama iso s�kki.

Tullivartijat (ne kaksi paksuihin vaatteisiin pukeutunutta miest�) kertoivat, ett� s�kiss� oli kauppiaan ja toisen henkivartijan j��nn�kset. Aikansa udeltuaan ryhm� sai k�skyn menn� tapaan tullivartijoiden p��llikk��, Rencil Opinellaa. T�m�n piti l�yty� Karfasin kaupungista, joka oli vajaan kilometrin p��ss� Kaukarannasta.

Ryhm� p��tti oikaista mets�n poikki polkua pitkin. Mets� kasvoi Karfasin ja Kaukarannan v�liss�, mutta matkanteko tyss�si siihen, ettei mets�n l�pi virtaavan puron ylitt�v� silta ollut riitt�v�n leve� vankkureille. Lis�ksi Bruenor kuuli sillalla ollessaan todella korkeataajuksisen, kime�n vihellyksen. Niinp� ryhm� p��tti palata takaisin ja menn� Karfasiin Men Romenia pitkin.

Karfasissa he kartoittivat koko paikan heti alkuun. T�m�n j�lkeen aloitettiin majatalojen vertailu. "Juopotteleva Olifantti" kuulosti parhaimmalta, ja sinne koko muu ryhm� majoittautui Detlefi� lukuunottamatta. Samah roudasi h�net Kaukarannalle "Telakkarotta"-majataloon. Joku muisti Rencilin, ja niinp� l�hdettiin tapaamaan h�nt�.

Mordrekia - muistoja syd�mest�

Rencil osasikin kertoa kauhistuttavan tarinan n�ist� oudoista olennoista, joiden Logathigin kielinen nimi on Mordrekia (mon.). "Muutamia viikkoja sitten tullivartijat l�ysiv�t l�himets�st� er��n kauppiaan ruumiin. Ruumiissa oli syvi� viiltohaavoja, sit� oli raadeltu ja osittain sy�ty. Sudet ovat olleet seudulla vakava ongelma. Toisaalta yksik��n susi ei ripusta uhriaan puuhun roikkumaan 6 metrin korkeudessa. Sudet eiv�t my�sk��n polta vankkureita ja suurinta osaa sen sis�ll�st�, eiv�tk� lajittele tavaroita erillisiin pinoihin. Ainoat arvokkaat esineet olivat l�j� vastataottuja lyhyit� miekkoja, hienoja veistoksia ja joitakin kankaita. Rosvot eiv�t varmaankaan j�tt�isi n�in arvokkaita tavaroita taakseen. �rkit voisivat ehk� sy�d� uhrinsa, mutta tuskin hek��n ripustaisivat uhriaan puuhun puhumattakaan hyvien miekkojen hylk��misest�. Ja loppujen lopuksi; mik��n ei selit� puolen tuuman syvyisi� kynnenj�lki� vanhassa tammipuussa."

Rencil kertoi my�s hengiss� j��neen henkivartijan tarinan. "H�nen mukaansa heid�n kimppuun oli hy�k�nnyt siivekk�it� ihmisi� sylke� valuvin torahampain ja kammottavasti v��ntynein kasvoin. Kynnet olivat kuin tikarit ja iho harmaa ja ryppyinen kuin r�nsistynyt ja pilaantunut nahka. �llistytt�v�ll� nopeudella olennot repiv�t h�nen esimiehens� raaja raajalta, ja s�iv�t t�t� t�m�n viel� el�ess�. Nuorukaisen sanojen mukaan h�n oli sivaltanut yht� otuksista suoraan rintaan, mutta ilman mit��n n�kyv�� tulosta."

"Tullivartijat olivat tutkineet aluetta tapahtumien j�lkeen, mutteivat olleet l�yt�neet mit��n j�lki� mist��n oudosta. Kun he illan h�m�rtyess� palasivat retkelt��n, heist� tuntui ett� synkk� varjo seurasi heit� mets�n laitaan."

"Lis�ksi l�heisilt� maatiloilta on kadonnut ja tapettu karjaa. Omituisia ihmishahmoja on n�hty tanssivan pelloilla. Er�s Dorwinadanalaisnainen vannoi n�hneens� ikkunansa takana kauhistuttavan naaman. Kun h�n meni h�tistelem��n tunkeilijaa hiilihankonsa kanssa, h�n n�ki kuinka demoninen olento nousi hitaasti ilmaan ja lensi talon yli. T�ytt� kuuta vasten lent�v�st� olennosta h�n erotti h�nn�n, ja kasvot olivat kuin vanhan miehen, mutta kammottavasti v��ntyneet."

"Kansakin alkaa k�yd� levottamaksi, eik� syyt�. Huhutaan Fennil Dur-Zaranin kirouksesta. Ett� kaikki olisi t�ydellist�, itse Shrel-Kainin maaherra on antanut k�skyn, ett� tapahtumien syy pit�� selvitt��. H�n on l�hett�nyt avustajansa t�nne, ja h�nen pit�isi tulla kolmen p�iv�n p��st�. Mutta t�m� riitt�� t�ll� er��. Jos olette asiasta kiinnostuneita, niin k�yk�� jututtamassa Baradi Farania h�nen kaupassaan. H�nell� saattaa olla jotain tietoa asiasta. Ainakin min� olen antanut, h�nen suosituksensa mukaan, hopeoida kaikki aseet. H�nen mukaansa tavalliset aseet eiv�t vaikuta olentoihin, eik� maagistenkaan aseiden toimivuudesta ole t�ytt� varmuutta."

"Ai niin, tornissa on muuten my�s �rkkej�. Kun k�vimme tiedustelemassa siell� er��n� p�iv�n�, kimppuumme hy�kk�si pieni �rkkilauma. Onneksi selvisimme ehjin nahoin takaisin."

Baradi Faranin kauppa l�ytyikin vaivatta. Aikansa udeltuaan �t�k�ist� ryhm�st� osa p��tti hopeoida aseensa. Nuolille h�n ei pystynyt tekem��n mit��n. Ter�t olivat kuulemma liian pieni�. Baradi tosin kehotti k�ym��n luonaan, sill� h�n saisi varmasti lis�� tietoa olennoista, kunhan ehtisi tutkia niit� lis��. Hopeointi maksoi 5 kultarahaa / esine, mutta siihen sis�ltyikin loitsun luku. Varmistuakseen asiasta Samah j�i ikkunan taakse kytt��m��n mit� Baradi tekisi, kun oli saanut ryhm�n ulos kaupasta ja rahat kouraan. Baradi aloittikin mahtavan rituaalin (niin Samah luuli), nosteli k�si��n, hyppi ja pomppi, messusi ja muljautteli silmi��n. Samah vakuuttui t�st� ja palasi takaisin ryhm�n mukana Olifanttiin.

Dimmu p��tti illan tullen lorettaa, josko saisi jotain tietoa �t�k�ist�. Kuin ihmeen kaupalla h�n saikin niist� lis�� tietoa! Tuntui kuin tiedot olisivat tulleet suoraan syd�mest�. T�t� h�n ei muille kertonut. (Prkl. Absurd, ja t�m� sankari heitt�� erikoisonnistumisen. -GM huom.) No, illan j�lkeen olennoista tiedettiin seuraavaa:

MORDREKIA

Niit� on useita

Ne ovat �lykk�it�

Niist� ei ole kuultu Keski-Maassa aiemmin mit��n

Ne vastustavat magiaa

Ne osaavat lent��

Ne saattavat muuttua kiveksi auringon valossa (Baradi)

Hopeiset aseet tehoavat niihin (Baradi)

Maagiset aseet tehoavat niihin

Normaalit aseet eiv�t tehoa niihin

Ne pit�v�t kiilt�vist� esineist�

Niill� ei ole ymm�rryst� arvokkaan p��lle

Ne ovat mestareita piiloutumaan ja kiipeilem��n

Ne osaavat kommunikoida kesken��n

Ne pelk��v�t pyhi� symboleja (Baradi)

+ jotain muuta

Let's loot the Keep!!

Odotettiin kunnes k��pi�n lonkka olisi kunnossa, ja sen j�lkeen suunnattiinkin kohti tornia ( Detlef ei ollut her�nnyt koomasta). Kirous ei heit� pelottanut, seh�n vain sanoi ettei yksik��n kansa pystyisi pit�m��n tornia hallussa pitk��n. Rohkeasti k��pi� suostui menem��n eturintamaan, Samah vierell��n. Dimmu tuli n�iden takana orcslaying-keih��ns� kanssa. Muut tulivat satunnaisessa j�rjestyksess� n�iden takana.

Keeppi ei ollut vaikea l�yt��, ja sillankin ohi p��stiin turvallisesti. Ei siis yli, vaan ohi. Sis�ll� keepiss� olikin �rkkivartija, jonka Moraeg tappoi nuolellaan. Bruenor oli varmistamassa tapahtunutta, mutta pettyi, kun h�n ei saanutkaan ly�d� �rkki� p��h�n. No, ei h�t��. �rkkej� l�ytyi keepist� vaikka kuinka paljon lis��, eik� niist� ollut juurikaan vastusta ryhm�lle. Mutta h�iv�hdyst�k��n n�ist� "Mordrakioista" ei n�kynyt, vaikka Adna ansiokkaasti scouttailikin muun ryhm�n edell� kolmikerroksista tornia.

Koska ilta oli jo my�h�inen, p��ttiv�t he jatkaa puhdistusoperaatiota seuraavana p�iv�n�. Aamulla ryhm� sai kutsun Rencilin luo. Shrel-Kainin maaherran avustaja, Drel Saladi oli tullut Karfasiin. Ryhm� p��si Drelin puheille v�litt�m�sti. H�n oli tyytyv�inen ryhm�n toimiin, mutta halusi saada ongelman poistettua mahdollisimman nopeasti. Ryhm� lupasi tehd� parhaansa.

Takaisin torniin tultua ja muutamaa kuollutta �rkki� my�hemmin ryhm� sai ensikosketuksen n�ihin olentoihin, kun Aradrine mieliskannaili tornia ja laski siell� olevat henkil�t. H�n sai 10 muuta kontaktia muun ryhm�n lis�ksi. Kontaktit tosin alkoivat huveta. 6. 4. 0. Sitten ei en�� mit��n. Bruenor, Dimmu ja Samah l�htiv�t kiipe�m��n toiseen kerrokseen, miss� nuo kontaktit olivat olleet. Tullessaan huoneeseen he n�kiv�t 10 �rkin ruumiit, osa viel� vasta pentuja. Kuikuillessaan huoneessa jokin hy�kk�si Dimmun ja Bruenorin kimppuun. Kummallekkaan ei k�ynyt stunnia pahempaa, ja niinp� heit� vastassa oli l�hes kaksimetrinen, siivek�s, kivenharmaan ihon omaava nelik�tinen olento, jolla oli lis�ksi h�nt�. Edell� mainitut sankarit aloittivat taistelun t�t� vastaan. Moraeg ammuskeli nuoliaan takarivist�. Hyvin nopeasti ryhm� huomasi, ett� otus pystyi hy�kk��m��n kaikkien kolmen edess�olevan kimppuun samanaikaisesti. Julman taistelun j�lkeen ryhm� oli hengiss�, ja olento tapettuna. He ottivat p��n mukaansa todisteiksi.

Ryhm� n�ki toisenkin olennon, kun Shek-var in korppi (joka lenteli yl�ilmoissa varoittamassa vaaroista) suistui yht'�kki� kohti maata. Ne muutamat, jotka olivat jo alhaalla, ehtiv�t n�hd� vastaavann�k�isen olennon kaartamassa er��seen huoneeseen. Korpilla oli kaksi haavaa sel�ss�, ja selk�rankakin tuntui olevan poikki.

Alastullessa Shek-var p��tti heitt�� landing-loitsun juuri kun oli aloittamassa alastulon. Loitsu ep�onnistui pahasti, ja Shek-var putosi p��lleen muutaman metrin. Aradrinen diagnoosi oli kallonmurtuma ja kuolema. �kki� he laittoivat sieluns��st�korun Shek-varin kaulaan, ja poistuivat masentuneina paikalta. Shek-var dumpattiin huoneeseensa.

Drel ei aluksi uskonut mit��n mist��n Mordrekioista, mutta kun ryhm� n�ytti irtileikkaamaansa p��t�, muutti h�n mielens�. H�n vaati ryhm�� tuhoamaan v�litt�m�sti loputkin olennot, ja lupasi palkita ryhm�n. H�n my�s sanoi, ett� l�hin parantaja, joka mahdollisesti pystyisi korjaamaan aivoja l�ytyisi joko Minas Anorista tai Fornostista. Ryhm�� ei huvittanut l�hte� kumpaankaan paikkaan, Sumuvuoret eik� Mordor olleet ensimm�isi� paikkoja joiden l�pi he haluaisivat menn�. Ryhm� l�hti miettim��n strategioita Olifanttiin, toivonaan Riavodin yrttimarkkinat.

Aamun koittaessa suunnattiin taas kohti keeppi�. Ryhm� saikin hengilt� kaksi olentoa lis��, mutta lootatessaan toisen olennon pes�� lattia pettikin Dimmun, Bruenorin ja Samahin painon alla. Dimmu heitti loitsun ja tuli ehj�n� alas, Bruenor selvisi parilla murtuneella kylkiluulla, ja Samah onnistui katkaisemaan selk�rankansa ja menem��n koomaan. Eip�h�n tarvinnut ainakaan murehtia alastuloa. Taistelussa olentoja vastaan oli tullut muitakin vammoja, niin ryhm� p��tti j��d� lep��m��n Olifanttiin kunnes luut olisivat ehji�.

Ai niin, Shek-var...

Majatalossa olikin hyv�� aikaa attunoida esineit�. Ryhm�n aiemmin avaamasta arkkukombosta (sis�kk�in 4 eri arkkua, jokaisen lukko oli vaikeampi tiirikoida kuin ylemm�n arkun, viimeinen oli Absurd, ja eik�h�n Dimmu taio senkin arkun auki..) l�yt�m� sotavasara oli kiinnostava. Se hohti punaisena, kun Dimmu power perceptoi sit�, muttei pystynyt attunoimaan sit�. Rahojen ja jalokivien lis�ksi saadut kolme isoa hopeapalaa osoittautuivatkin mithrilkolikoiksi.

Ryhm�n parannellessa vammojaan he saivat odottamattomia vieraita. Er��n� aamuna er�s iso ja arpikasvoinen mies halusi puhua heid�n kanssaan keepist� ja sen otuksista. K�vi ilmi, ett� ryhm� oli palkkasoturijoukkio, joka oli menossa tappamaan otukset. Moraeg lupasi maksaa muutaman hopearahan ja tarjota koko illan, jos he k�visiv�t todella tekem�ss� asian heid�n puolestaan. Niinh�n siin� sitten k�vi, ett� soturit tappoivat loputkin kaksi olentoa. T�m�n p�iv�n j�lkeen Keski-Maan ensimm�iset ja viimeiset 5 Gargoylea olivat kuolleet. Saatuaan runsaat kiitokset ja tarjottuaan illan ryhm� kuuli ohimennen, ett� etel�ss�, pieness� Forodrimin kyl�ss� olisi ollut havaintoja �rkeist�. Dimmu ja Bruneor innostuivat asiasta valtavasti, mutta lopulta p��tyiv�t koomanpoistoyrttien etsint��n. Heill� oli noin 10 p�iv�� aikaa matkata Karfasista Riavodiin, matkaa oli noin 250 mailia.

Yhdess� vaiheessa matkaa joku tajusti, ett� Shek-var haisee. Sitten kaikilla v�l�hti. Mit�h�n mahtaa tapahtua ruumille, kun se saa maata l�mpim�ss� huoneessa 10 p�iv��... Ai niin, matkan aikana Detlef tuli tajuihinsa koomasta, ja sai kuulla mit� oli tapahtunut.

Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen GM Mikko Kakkonen.