Tämä Legendaarinen, Ällistyttävä, Tosi Sankareiden Äksönkertomus (LÄTSÄ (tm)) sai alkunsa Esgarothista 11.7. Erûn vuonna 1640 Kolmatta Aikaa.
[Seuraava osa] [Edellinen osa]
LÄTSÄ:n (tm) Sankarit:
Detlef: Noidanmetsästäjä Tharbadista, joka jahtaa noitiaan Broadswordillaan. Kantaa mukanaan näkymättömäksi tekevää käsikirvestä. Tuttu myös Legendaarisista Lausahduksista. Ei näköjään uhkaile turhaan. Pääsi onnellisesti Ivaloon, josta muu ryhmä haki hänet, kun paha noita oli kuollut.
Shek-var: Puoliarabi. Näyttää kokoarabilta. Osaa tehdä maagisia +5 kamoja sopivaa maksua vastaan. Olkapäällä musta korppi. Sai hobitilta hienon kepin, jolla voi (hänen mukaansa) tehdä vaikka mitä. Osaa ilmiselvästi taikoa levitaation ja 'G:si on tasan 0 N'-loitsun. Erittäin salamyhkäinen; kukaan ei saa tietää hänestä mitään. Ei edes havaintobonusta, paitsi Herb Loren saa muut tietää. Tykkää katsella kun muut tekevät elementaaliloitsuja.
Bruenor: Kääpiötaistelija Sumuvuorilta. Hampaitaan kiristellen pakeni yhdessä Eioon kanssa örkkejä, jotka valtasivat lautan, jossa he seilasivat alas Celduinia. Vannoi kostoa noille örkeille. Osoitti taistelukuntonsa moneen otteeseen tappaessaan hämähäkkejä ja noitaa.
Samah: Éothraim - palkkionmetsästäjä. Edesmenneen Hamasin lähes identtinen veli. Tuli veljensä jälkiä pitkin Kardavanin kylään, ja havaitsi tämän kuolleen. Porukassa onneksi sattui olemaan vapaa paikka.
Moraeg: Nomen est Omen. Yllään rengaspaita ja metsänväriset haltiavaatteet, selässään sarvijousi ja vyöllään hieno haltiamiekka Moraeg näyttää tavalliselta metsänhaltialta. Sedän pitäisi löytyä Riavodista, ja hänet pitäisi löytää. Menetti nenänsä Detlefin toimesta. Nysväsi noitatappelun.
Aradrine: Naispuolinen maallikkoparantaja Umbarista. Etsi miestä nimeltä Shek-var, ja löysi tämän Buhr Mahrlingista. Nyt matkaa kohti seuraavaan määränpäätään, Riavodia. Ihmettelee itsekseen hiljaa muun ryhmän toimia, mutta parantaa kuitenkin kaiken minkä pystyy.
Adna: Hippipuolituinen Konnusta. On jotenkin huumehuuruissaan eksynyt Sumuvuorten tälle puolelle. Pulisee ja höpisee kauheasti kaikille, joskus jopa soittaa huuliharppua. Ei pysty puhumaan sateella, mutta soittamaan pystyy aina. Ei kärsi enää vierotusongelmista, ja olut maittaa. Puhaltelee pikkunuolia puhallusputkellaan joka paikkaan, muttei saa niillä mitään aikaan.
Durthang: Dorwinadanalaisnuorimies, joka löytyi tajuttomana yllään resuiset vaatteet ja vyöllä oudon näköinen kirves.
Peace tai turpaan!
Ryhmä lähti pois Kardaviasta iloisella mielellä. Olihan seuraava tehtävä tappaa örkkejä. Eiväthän ne olleet kovinkaan kovia. Kun Detlefkin oli mukana, ryhmä tunsi itsensä taas ehjäksi. Hobittikin pulisi taas matkan aikana entiseen malliinsa, joten jotenkin kaikki tuntui tutulta.
Sattuipa matkan aikana tiellä makaamaan nuori mies ympärillään useita koiria. Samah pysäytti vankkurit noin 100 metrin päähän koirista. Koirat vain ulisivat ja haukahtelivat, ja lopulta aikansa nysvättyään ryhmä uskaltautui lähemmäs koiria. Nämä perääntyivät sitä mukaa miehen luota kun ryhmä tuli lähemmäs. Pitkän ajan päästä ryhmä oli rohjennut tulla jopa 10 metrin päähän miehestä. Ajatelkaa - ryhmä, joka tappaa hämähäkkejä tuosta noin vaan pelkää kuollakseen muutamaa koiraa. No, niinhän siinä kävi että mies oli vain tajuton, ja ilmeisen nuori. Noin 16-vuotias, karkeasti arvioituna. Hänet asetettiin vankkureihin makaamaan, ja hobitti kertoi hänellekkin juttuja. Hän väitti, että esim. tajuttomana tai koomassa olevat kuulevat ulkomaailman asioita, ja niin hän kertoi ummet ja lammet isästään ja perheestään ja kaikesta mahdollisesta.
Johtuiko vahvasta Dorwinionin viinistä vai mistä, Erûn muistikuvat ovat sangen vähäisiä tämän jälkeen. Noin lyhyesti kuitenkin: Ryhmä meni Ilaninin läpi, ja poika oli tullut tajuihinsa. Hän esittäytyi Durthangiksi, ystävien kesken Dimmu. Tämän jälkeen ryhmä saapui Caradsurgaan, meni majataloon jonne saapui puolihukkunut mies, sai tältä tehtävän missä piti tappaa örkkejä, saivat yhden haltian ja 3 kääpiötä mukaansa, seilasivat Celduinia pitkin, löysivät örkkien kaappaamaan laivan, valtasivat sen ja tappoivat örkit EIVÄTKÄ lootanneet niitä, saivat palkkion ja lähtivät takaisin. Tämän jälkeen loppui viini ja se sessio.
Mennään jo Riavodiin!!
Iltaa viettäessään majatalossa ryhmä kuuli ohimennen jonkun mainitsevan örkeistä. Innokkaina ryhmä päätti lähteä örkkijahtiin (tehtiin äänestys, jossa örkkien metsästys voitti äänin 4-3 (paikalla 7, poissa 1)). Ensin tietenkin piti neuvotella palkkioista. Adna meni tapansa mukaan ensimmäisenä laiturimestarin juttusille kertomaan näistä örkeistä. Laiturimestari totesi vain ettei hän tiennyt eikä ole kuullut mistään muista örkeistä kuin niistä jotka ryhmä jo tappoi. Hämillään ryhmä palasi majataloon, ja tiedusteli baarimikolta asiaa. Hän aikansa pohdiskeltuaan muistikin jutun, ja kertoi, että se koski erästä pientä kylää nimeltä Karfas. Karfas sijaitsee Donu-joen varrella, noin 70 mailia Caradsurgasta.
Vihdoin ja viimein päästiin matkaan. Tällä kertaa Ilaniniin tullessaan Moraeg huomasi jotain eräällä saarella Celduinissa. Saari sijaitsi juuri Ilaninin hallitsijan linnan vieressä, vain noin 60 metrin päässä muurilta. Hän kertoi havainnostaan muille, ja he tulivat siihen tulokseen, että tuo paikka oli se hautaholvi, mistä heidän kaappaamansa itäläisvanki oli kertonut. Ryhmä teki leirin joen rannalle Dimmun ja Samahin käydessä ostamassa kylästä vene.
Päätettiin odotella pimeän tuloa ja sitten soutaa saarelle. Pimeä tulikin, tosin illalla ennen auringonlaskua noin 15 itäläistä tuli kylästä ajamaan leiriytyneitä tunkeilijoita pois linnan "takapihalta". Ryhmä lähtikin pois, ja teki puolen tunnin ratsastuskierroksen. Tämän jälkeen yö sai tulla kaikessa rauhassa.
Muutaman kerran yli soudettuaan Dimmu oli saanut koko porukan samalle saarekkeelle missä päältään teräväksi teroitetun lieriön muotoinen rakennus oli. Ovikin löytyi vaivatta, eikä siinä näyttänyt olevan mitään ansoja. Lukko tosin oli. Niinpä Adna aloitti lukon tiirikoimisen Bruenorin ja Samahin seisoessa aseet valmiina oven vieressä. Samalla hetkellä kun Adnan tiirikat koskettivat lukkoa, oveen ilmestyi hohtava riimu joka räjähti. Adna paran vaatteet paloivat pahasti, ja oli hobitti itsekkin hieman kärähtäneen näköinen. Bruenor ja Samah saivat osansa tulesta. Aivan vahingoitta ei selvinnyt myöskään Moraeg.
Shek-var ja Detlef arvasivat riimun olleen Fireball-riimu. Tämän jälkeen sammutettiin ensin hobitti, ja ryhmä kokoontui tutkimaan ovea uudelleen. Shek-var havaitsikin erilaisen riimun hieman aikaisempaa ylempää, ja välittömästi Dimmu Power Perceptoi sitä. Hän ei tuntenut mitään. Shek-var osoitteli riimua, mutta ei kukaan muu siinä nähnyt yhtään mitään. Lopulta selvisi, että Shek-var oli nähnyt näkyjä.
Tuomion Temppeli
Adna kutsuttiin uudestaan tiirikan ääreen. Hetkisen ähinän jälkeen kuului toivottu 'klik'. Hobitti teki tilaa muille, ja Bruenor avasi oven. Edessä oli käytävänpätkä, noin 16 metriä pitkä, ja sen päässä oli ovi. Noin 3 metrin päässä oviaukosta Bruenor huomasi painolaatan, ja ehti varoittaa Samahia juuri kun tämä oli astumassa sille. Ansa väistettiin, ja käveltiin suoraan seuraavaan. Se oli vastaavanlainen laatta, tosin ensimmäisenä kulkenut ei astunut sen päälle. Bruenor sai nuolen kylkeensä, mutta se ei tehnyt sen kummempaa vahinkoa.
Ovi tiirikoitiin helposti auki. Aukosta näkyi iso huone, jossa oli kolme arkkua. Huoneessa oli myös kolme läpinäkyvää ihmisolentoa, jotka juttelivat keskenään. Heidän juttutuokionsa keskeytti Samah, joka astui huoneeseen sisään. Kun hohtavat hahmot huomasivat hänet, niin kaikkein suurin hohtava hahmo karjaisi "Mitä ****** Êothraim tekee täällä?!" ja hyökkäsi kimppuun. Ryhmä pakeni ensin ulos koko paikasta, mutta nähtyään, etteivät aaveet seuranneet, menivät he takaisin taistelemaan.
Taistelu oli julmaa, ja ruumiinrakennetta imettiin oikein urakalla. Bruenor lyötiin alas lonkka murtuneena. Aaveiden aseet tuntuivat todella jäätäviltä, ja usein jättivät jäätyneen huurteen siihen kohtaa panssariin mihin olivat osuneet. Moraeg ampui jousellaan minkä ehti, ja Samah yritti parhaansa mukaan taistella olentoja vastaan. Dimmukin kiersi isoimman aaveen taa ja aloitti hakkaamaan sitä sieltä. Onneksi kaikilla oli maagiset aseet ja panssarit. Lopulta kaikki kolme aavetta saatiin katoamaan, ja tajunnan menettäneiden elvytys saattoi alkaa.
Arkkuja huoneessa oli, kuten tuli jo kerrottua, kolme. Koska niistä missään ei ollut ansoja, aloitettiin availu järjestelmällisesti. Niistä löytyi runsaasti rahaa, ja sellaiset ovelan näköiset hopeiset terät, joita kukaan ei ollut nähnyt aiemmin. Myöhemmin hopea osoittautui Mithriliksi, ja Dimmu attunoi terät täysin. Kun terät puki ylleen (ranteisiin, polviin ja kyynärpäihin), pystyi tekemään kaksi katahyökkäystä kierroksessa, ja jos martial arts-hyökkäys meni ohi, pystyi välittömästi tekemään kaksi tikarihyökkäystä. Lisäksi teriin oli sidottu Haste-loitsu.
Ryhmä oli jo lähdössä tyytyväisenä pois, kun joku muisti etsiä salaovia. Niitä löytyikin kaksi kappaletta. Itäseinän pohjoispuoliskolla olevan oven avausmekanismia ei löytynyt, mutta Dimmu ratkaisi asian tekemällä seinään hienon aukon. Kivi muuttui tomuksi lattialle. Muu ryhmä katseli hieman hämmästellen tämän 16-vuotiaan nuorukaisen mahtia. Oven takaa paljastui pieni huone, jossa oli ansaton arkku. Sieltä löytyi mitä löytyi, ja itäseinän eteläpuolisen oven puolestaan avasi Shek-var lähes vastaavanlaisella taialla suunnattuaan sen ensin hieman pieleen tehden lattiaan aukon. Detlef oli innokkain avaaja, ja saikin kunnon sähköiskun. Dimmu power perceptoi arkkua, ja huomasi sen hohtavan sinisenä. Moraeg puolestaan pystyi sanomaan, että koko käytävä oli muusta rakennelmasta poikkeava ja tämä osio olikin haltiatyötä. Sen verran hän tiesi haltioista, että arveli jonkun sanan poistavan lumouksen, joka antaa E-kriittisiä sähköiskuja. Oikea sana oli Quenyaksi firë. Kukaan ei tosin osannut Quenyaa, mutta loitsun avulla saatiin tämäkin sana sanottua.
Himo LOOT!
Attunointi sai odottaa kunnes oltiin turvallisesti kaukana raunioista. Ryhmä oli saanut mm. punaisen keihään, henkselit, kultaisen sydämen (ihan oikean näköinen ja kokoinen), 2 isoa hopeapalaa, kultaisen sormuksen jossa oli punainen jalokivi, puisen sauvan, kaulakorun, jossa oli valkoinen kristalli kultaiseen kynteen kiinnitettynä ja paljon rahaa. Rahoista tosin suurin osa jäi holviin, sillä ryhmä ei ollut halukas kärräämään mukanaan useita kiloja kupari- tai pronssikolikoita.
Päästyään turvallisesti ulos haudasta aloitettiin matka kohti Karfasia uudelleen. Seuraavan illan leirissä Dimmu aloitti attunointisession, ja sai selville mm. seuraavaa, tai ainakin nämä hän kertoi ryhmälle.
Sauva: - maaginen, tekee jääkuutioita. (Aradrinella) Sydän: - Artefakti, sulkee kaiken verenvuodon, ja käyttäjä on immuuni pelolle, mielen hallinnalle ja haltuunotolle (possession). Älykäs, ja tosi evil. (Dimmulla) Keihäs: - Orcslaying, ja tuplaa kaiken verenvuotovahingon. (Dimmulla) Kaulakoru: - Ylläpitäjän kuollessa sielu pakenee (laen)kristalliin, ja pysyy siellä 20 päivää. Mikäli ylläpitäjä parannetaan tuon ajan kuluttua, sielu palaa automaattisesti ruumiiseen. Lisäksi, jos kantaja joutuu Absolution-loitsun kohteeksi, sielu palautuu ruumiiseen niin monen kierroksen kuluttua, kuin loitsun heittämiseen käytettiin mahtipisteitä. (Detlef) Sormus: - +25 Acrobatics ja Tumbling, pitää kierros valmistella. (Varastettu Hobitilta) Henkselit: - +10 Adrenal Defense, maaginen. (???)Myöhemmin Dimmu otti will contestia sydämen kanssa, ja kertoi muulle ryhmälle, että sydän oli todella evil, mutta hän onnistui hallitsemaan sitä.
Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen GM Mikko Kakkonen.