T�m� Legendaarinen, �llistytt�v�, Tosi Sankareiden �ks�nkertomus (L�TS� (tm)) sai alkunsa Esgarothista 11.7. Er�n vuonna 1640 Kolmatta Aikaa.

L�TS�:n (tm) Sankarit:

Detlef: Noidanmets�st�j� Tharbadista, joka jahtaa noitiaan Broadswordillaan. Taistelee hyvin harkitsevaisella tyylill�. Tuttu my�s Legendaarisista Lausahduksista. Ilaninissa odottaa p��st� 40 kr palkkio. Osti Adnan 'is�nn�lleen' orjaksi.

Askar: Merirosvo, joka on ruma. Tosi ruma. Sai onneksi lahjaksi Dimmulta kommandopipon, tietenkin kylmyytt� vastaan. Varsijousellaan ammuskelee ainakin l�himatkalta osumia.

Brynch: Arabi. Ei niin hirve�n kaunis, mutta ryhm��nh�n mahtuu rumatkin.

Bruenor: K��pi�taistelija Sumuvuorilta. Hienolla sotavasaralla on kiva tappaa �rkkej�. On kokenut ensimm�isen kuolemansa. Tyls� kokemus. Haluaisi kovasti toisenkin k��pi�n ryhm��n.

Moraeg: Nomen est Omen. Yll��n rengaspaita ja mets�nv�riset haltiavaatteet h�n n�ytt�� tavalliselta mets�nhaltialta. Taisteli urheasti eturiviss� kun Bruenor oli kuolleena. Moraegin koira Mithkarak sen sijaan oli koko ajan takariviss�, mutta sai paljon luita sy�d�kseen.

Aradrine: Naispuolinen maallikkoparantaja Umbarista. Ihmettelee itsekseen hiljaa muun ryhm�n toimia, mutta parantaa kuitenkin kaiken mink� pystyy. Tarvittaessa ylitason loitsuilla. On jo p��ssyt is�ns� j�ljille.

Adna: Hippipuolituinen Konnusta. On jotenkin huumehuuruissaan eksynyt Sumuvuorten t�lle puolelle. Pulisee ja h�pisee kauheasti kaikille, joskus jopa soittaa huuliharppua. Ei pysty puhumaan sateella, mutta soittamaan pystyy aina. Ostettiin orjana. On onnistunut �rsytt�m��n Dunnaealcin oikein kunnolla.

Durthang: Mets�miesnuorimies, joka l�ytyi tajuttomana. Yst�vien kesken Dimmu.. "Se syd�n oli kauheen evil, mutta m� onnistuin hallitsemaan sit�". Osaa taikoa Firewalleja, ja sittemmin on my�s erilaiset boltit lent�neet.

(NPC) F�anim: Moraeg osti orjaksi Strayholdissa. Uskomattoman kaunis Noldo-haltia. Laulaa kauniisti ja unettavasti.

(NPC) Dunnaealc: Nomen est Omen. V�itt�� kovasti olevansa Moraegin poika. On kovasti kiinnostunut F�animist� ja Aradrinesta.

(NPC) Kosti: Suomalaissamooja Pohjoiselta Autiolta. Sai ryhm�n mukaansa tappamaan pahasti haavoittunutta lohik��rmett�.

Matkustusta

Segisin kuolemaa ei kauaa murehdittu, vaan jatkettiin matkaa kohti Forodrimi�. Matkalla kohdattiin useita varjaageja (kaikkiaan kolme ryhm��) joista tosin muut olivat liian pieni� hy�k�t�kseen kuin ensimm�inen. Ensimm�inenkin halusi k�yd� mielummin kauppaa kuin tapella. Aradrine ostikin julmetun suuren korvakorun (jota muu ryhm� luuli rannerenkaaksi). Varjaagi olisi halunnut ostaa Aradrinen, mutta siihen ryhm� ei suostunut, eik� Aradrine itsekk��n ollut kovin ilahtunut asiasta, varsinkin kun herra Varjaagi puhutteli h�nt� tuttavallisesti "naaraaksi".

Forodrimiss� Adna halusi vankkurinsa takaisin, mutta Samahin vankkurit sai j��d� kyl��n. Kyl�ss� Askar teki suuren paljastuksen. H�n kehui menneens� salaa kihloihin jonkun ruman ja sokean kokin kanssa, ja l�hti niille teilleen j�tt�en ryhm�lle varsijousensa. Ryhm�h�n alkoi v�litt�m�sti etsim��n heppua joka olisi hyv� k�ytt�m��n varsijousta, ja kuin ihmeen kaupalla kyl�st� l�ytyikin er�s arabituristi. Niinp� h�net otettiin ryhm��n mukaan.

Matka Ivalon ja Olvin ohi sujui hyvin, ja niinp� saavuttiin Pardfanin kyl��n. Kyl�ss� olikin melkoinen vilske ja vilin�. Majatalo "Janoinen Kameli" edess� oli kaikesta eniten vilskett�. Ryhm� kuuli sellaisia sanoja kuin "..suomalainen..", "..samooja..", "haavoittunut lohik��rme.." jne. Osa enemm�n ja osa v�hemm�n kiinnostuineina ryhm� suuntasikin tuohon hassunnimiseen majataloon. (Miten ne t��ll� muka ovat kamelin n�hneet..).

Majatalossa sitten hohkasikin er�s lyhyt, lihaksikas, likainen ja ep�siisti mies olutmuki k�dess� juttuaan siit�, kuinka kohtasi Eldran Kylm�n ja j�i henkiin. Eldran oli kuulemma ollut taistelussa er��n nuoremman lohik��rmeen kanssa, ja saanut niin pahoja vammoja, ettei edes hy�k�nnyt Kostin (sill� nimell� h�n itsens� esitteli) kimppuun. Ei edes jaksanut nostaa p��t��n, kuulemma. Hetken kuluttua Kosti oli tajunnut l�hte� hakemaan apua, ja oli puolitoista viikkoa taivallettuaan saapunut Pardfanin kyl��n.

Moraeg, Dunnaealc, F�anim, Detlef ja Bruenor olivat erityisen innokkaita l�htem��n lohik��rmejahtiin. Kosti oli valmis l�htem��n matkaan, ja kyl�st� saatiin haalittua 8 miest� mukaan. Lohik��rmeen pes� oli Rautavuorilla, noin 300 kilometrin p��ss� Pardfanista. Kyl�n asekauppiaat, Bellian veljekset ja muutamat majatalon omistajat olivat valmiit sponsoroimaan matkaa antamalla ilmaiset ruoat, juomat, hevoset ja vankkurit ryhm�n k�ytt��n.

Palkkion jako sovittiin siten, ett� Bellian veljekset saisivat kaikki lohik��rmeen ruumiista saatavat k�ytt�kelpoiset palat, eli p��n, syd�men, sarvet, kynnet, hampaat ja muutamia muita sis�elimi�. N�ist� valmistettujen esineiden tuotosta ryhm� saisi 25%. Kaiken lootin mit� luolasta l�ytyisi lohik��rmeensurmapartio saisi jakaa kesken��n. Kaikki hyv�ksyiv�t t�m�n, ja niinp� l�hdettiin matkaan.

Er�s n�tti nainen, Biarda Jampett nimelt��n, olisi kanssa halunnut l�hte� matkaan, mutta Bellian veljekset eiv�t p��st�neet h�nt� mukaan. He sanoivat, ett� h�nen �kkipikaisuutensa voisi tappaa koko ryhm�n. Moraeg k�vi tapaamassa Biardaa my�hemmin ja jututti t�t�. Siit� lis�� my�hemmin.

Rautavuorille

Matkaan k�ytiin seurailemalla Athorn -jokea. Matkalla n�htiin yksi valkoinen susi, peuralauma, toinenkin peuralauma ja viisi m�kipeikkoa aivan l�hes aamun sarastaessa. Ryhm� taisteli j�lleen aivan uskomattoman taitavasti, tappaen tai halvauttaen yhdell� kierroksella kolme peikkoa. Nopeasti kaikki peikot makasivat maassa kuolleina, ja ainoastaan yksi ryhm�st� (kyl�l�inen) makasi tajuttomana. Kosti oli ottanut my�s hieman osumia, muttei ollut mitenk��n pahassa kunnossa. Linkonsa h�n tosin onnistui hajottamaan, ja er�s kyl�l�inen hajotti k�sikirveens�.

Peikkolauman j�lkeen ryhm� paranteli haavat ja jatkoi matkaa. Leippoisasti k�vi matkanteko, ei juuri n�kynyt mit��n uhkaavaa. Joitain lehm�n n�k�isi� otuksia n�kyi, mutta ne eiv�t olleet agressiivisia. Niinp� p��stiin Rovaj�rven pieneen kyl��n, jossa sitten viivyttiin y�. T��lt�kin yritettiin v�rv�t� porukkaa mukaan, mutta koska kyl�ss� oli vain noin 20 taloa niin kukaan ei ollut halukas auttamaan. Aamulla matka jatkui.

Kaikki sujui hyvin ja luntakin satoi hieman, kunnes perjantaina 26.2.1641 noin klo 1400 ryhm�n huomasi 18 n�lk�ist� valkoista sutta. Ryhm� asettui puolustusrinkiin, ja sudet levitt�ytyiv�t kaukana vastaavasti saartorenkaaseen. Ryhm� jopa kiisteli hetken siit� menev�tk� he kaikki puuhun ja j�tt�v�t hevoset vai taistelevatko he. Valittiin taistelu. Dunnaealc ampui ensimm�isen nuolensa hieman yli sataan metriin, mutta ampui reilusti ohi. Sudet eteniv�t noin sata metri� kierroksessa (vaivattoman n�k�isesti), mutta ennenkuin ne ehtiv�t kiinni oli F�anim saanut nukutettua kaksi sutta. Dimmu ampui yht� vasamalla, mutta susi ei ollut moksiskaan. Detlefin loitsu kahlitsi ja p�kerrytti kaksi sutta. N�in oli en�� 14 sutta vastaan 18 ryhm�n j�sent�.

Taistelu oli raivoisaa, ja siin� lenteli niin Firewalleja kuin nuolia. Kyl�l�iset torjuivat mink� pystyiv�t, ja muut yrittiv�t hieman iske�kin v�lill�. Vapaaksi j��nyt Detlef k�vi viilt�m�ss� kahden nukkuvan suden kurkun auki, ja n�in F�animkin sai jousen k�teens�. Ensimm�isten uhrien joukossa oli Bruenor. H�nen selk�rankansa murtui ja k��pi� vajosi halvaantuneena maahan. Sudetkin saivat aika paljon osumia, mutta ennen pitk�� ryhm� j�i alakynteen. F�anim yll�tti kaikki ampumalla hengilt� kaksi sutta, joka hieman tasoitti tilannetta.

Lopulta ryhm�st� oli pystyss� Adna (joka oli puussa), Dimmu, Detlef, F�anim ja Kosti. Susia oli j�ljell� viel� kuusi. Kyl�l�isist� oli pystyss� kolme. N�ist� Dimmu, Detlef, F�anim ja Adna olivat ilman osumia. Sudet olivat verrattaen hyv�ss� kunnossa, mutta kyl�l�isist� kahdella oli pahat haavat ja Kostillakin vakavia vammoja. Sitten tapahtui jotain odottamatonta: Kuin tyhj�st� noin 168 metrin p��h�n ilmestyi 18-19 metrinen sinisuomuinen siivet�n lohik��rme, joka liikkui ja jonka haju tuntui jopa ihmisten (ja haltioiden) nen�ss�. Susista puhumattakaan. Susista kolme l�hti v�litt�m�sti karkuun, mutta muut taistelivat viel� hetken verran, ennenkuin huomasivat tilanteensa toivottamaksi. Kun yhteenk��n j�ljellej��neist� susista ei osunut, l�htiv�t kolme taisteluun j��nytt�kin pois.

Ryhm�kin havaitsi lohik��rmeen, joka ei jostain syyst� ollut tullut yht��n l�hemm�s. Ainoastaan Adna joutui pelon valtaan, ja puristi tiukasti puun runkoa yritt�en olla piilossa sen takana. Yht'�kki� lohik��rme katosi yht� yll�tt�en kuin se oli ilmestynytkin, ja ryhm� tutki saamiaan vammoja.

Lopputulos

Ryhm�st� oli kuollut Moraeg, jonka p��st� puolet oli purtu tohjoksi. Er�s kyl�l�istaistelijoista oli kuollut, ja Aradrinen vasen jalka oli purtu reidest� irtipoikki, mutta h�n tuntui el�v�n viel�. Niinp� h�n sai Detlefin Sielukorun kaulaansa. Bruenorin selk�ranka oli murtunut ja Brynchin katkennut. Dunnaealc, Kosti ja nelj� kyl�l�ist� olivat tajuttomina ja heill� oli vuotavia haavoja. Alkoi julmettu ensiapuruljanssi, jossa kunnostautuivat Detlef ja Dimmu. Detlef lis�ksi paransi kaikki tajuihinsa. Samaan aikaan lohik��rmeen suunnasta ilmestyi edesmenneelle Moraegille tuttu nainen, joka saman tien kertoi syyns� miksi oli t��ll�. H�n oli lohik��rmeen kuvan takana, mink� DimmuDimmu tunnisti illuusioksi. H�n oli kaikesta huolimatta l�htenyt tappamaan lohik��rmett�, ja n�ytti kultaista nuolta mit� h�n kantoi erill��n muista nuolista. Dimmu tietenkin attunoi nuolen, ja se olikin +20 maaginen Lohik��rmeensurmanuoli. T�st�kin huolimatta ryhm� lastasi vammautuneensa vankkureihin ja l�hti kulkemaan takaisin kohti .

Rovaj�rvelle p��stiinkin, ja sielt� jatkettiin takaisin kohti Pardfania. Matkalla ei kohdattu yht��n mit��n, ja kolmessa p�iv�ss� saavuttiin takaisin. Matkan aikana ryhm� pit�ess� leiri� leiriin eksyi salohaltia, jolla oli susi mukana. Mithkarak murisi sudelle ja uudelle tulijalle, mutta jostain syyst� t�m�n tullessa l�hemm�s Mithkarak alkoikin heiluttaa h�nt��ns� iloisena. Tulija esitt�ytyi Bein Lavanmelloniksi. H�n olikin tervetullut ryhm��n, ja kun ryhm� saapui Pardfaniin, kertoivat he valitettavat uutiset. Uutiset kerrottuaan ryhm� jatkoi kohti Riavodia.

Matkalla p��tettiin pys�hty� Shrel-Kainiin, josta l�ytyikin sopiva yrtti parantamaan halvaantumiset. Er�s kaupungin parantaja paransi Aradrinen jalantyng�n verisuonet. Jalka oli aikoja sitten mennyt pilalle, ja niinp� Aradrinella ei ollut vasenta jalkaa. Parannusten aikana muu ryhm� tutustui kaupungin alkemistitarjontaan, mutta koska esineet olivat liian kalliita tai sitten alkemistit liian kyvytt�mi� ei kauppoja syntynyt.

Riavod - Minas Falath

Riavodissa l�ytyikin hieman kyvykk��mpi� alkemisteja, ja ryhm� tuhlasikin Galad�r�sta l�yt�m�ns� Mithrilsormuksensa maksuksi. Kaikenlaista he sitten sielt� ostivatkin, Adna osti mm. y�n�k� -huuliharpun, joista sai kerran p�iv�ss� y�n��n. T�m�n j�lkeen kyseltiin hieman Minas Falathista, mutta k�vi ilmi ettei kukaan oikein tuntunut tiet�v�n millainen paikka se oli nykyisin. Joskus aikoinaan se oli ollut varustus it�l�isi� vastaan, mutta torni on ollut kauan sitten sortunut. Kaikesta huolimatta ryhm� halusi menn� sinne, ja viel�p� urheasti hevosilla. Laivakyyti ei kelvannut k��pi�lle eik� muutkaan oikein ilahtuneet myrskyiselle merelle menosta.

Ruokaa otettiin mukaan ja l�hdettiin matkaan. Matkalla n�htiin mm. Rastaita, noita maailman hurjimpia tappajia. Er��n� y�n� kimppuun hy�kk�si 21 it�l�ist�, mutta onnekseen haltiat ehtiv�t her�tt�� muun ryhm�n ja johdattaa n�m� pois leirin ��rest�. Adna kiipesi puuhun ja meni sinne piiloon. It�l�isten lootatessa ryhm�n varusteita (erityinen mielenkiinto kohdistui Detlefin hienoon AT19:ta) Dimmu ja Bruenor hiipiv�t l�hemm�s. Sitten Dimmu k�ytti elementaalin kutsumissauvaansa ja manasi paikalle suuren maaelementaalin. Muutama it�l�inen l�hti karkuun saman tien, ja elementaali l�i maahan kolme muuta, ennekuin 15 heittokeih�st� l�visti sen. T�m�n aikana hobitti ammuskeli johtajaa myrkytetyill� tikoilla, ja F�anim tiputti jousellaan pari.

Kun maaelementaali oli poissa, manasi Dimmu paikalle v�h�isen ilmaelementaalin, joka sekin tappoi useita it�l�isi�. Loput olivatkin sekasorrossaan helppoa riistaa Bruenorille, Dunnaealcille, Beinille ja Detlefille. F�anim, Aradrine ja Brynch ammuskelivat viel� jousilla, ja lopulta pakoon l�hteneiden it�l�isten lis�ksi ryhm� oli saanut vangiksi yhden, joka antautui kun n�ki kuinka toverit kaatuivat ymp�rilt�. Bein yst�vystyi yhden vangiksi j��neen it�l�isen hevosen kanssa.

It�l�inen ei kuitenkaan tiennyt mist��n mit��n, vaikka Detlef kuinka heitteli totuudenkertomisloitsuaan. Bein halusi opettaa Mithkarakia puremaan, ja k�ski sutensa Arphenin n�yt�� kuinka hy�k�t��n ihmisen kimppuun. Arphen tekikin ty�t� k�sketty� ja puri it�l�ist� kylkeen. Lis�ksi Arphen viel� hieman kynsi it�l�ist� reidest�. Kun tuli Mithkarakin vuoro, j�i se heiluttamaan h�nt��ns� Beinin eteen ja katseli t�t� p�� kallellaan. Lopulta it�l�inen p��stettiin menem��n p�� murskattuna k��pi�n vasaran toimesta, ja ryhm� jatkoi matkaa kohti Minas Falathia.

Er��n� y�n� vartiossa ollessaan Bruenor tunsi yht'�kki� jotain todella kylm��, kylmemp�� kuin tavallinen pakkanen. Samassa h�nen eteens� ilmestyikin kaksi punahehkuista silm�� ja repaleiseen kaapuun puettu h�ilyv� hahmo. Jostain syyst� Bruenor ei saanut katsettaan irti oliosta, ja niinp� ei pystynyt puolustautumaankaan. Muut vartiossa olleet huomasivat olion my�s ja her�ttiv�t muun ryhm�n. Brynch ja Adna s�nt�siv�t v�litt�m�sti karkuun moisen kammotuksen n�hdess��n. T�ll� aikaa olio hakkasi Bruenoria miekallaan, joka sekin oli oudon h�ilyv�. Detlef yritti tulla l�hemm�s, ja samalla j��t�v� kylmyys osui h�neenkin. Otus k��nsi viel� katseensa pois todella sekaisin olevasta Bruenorista Detlefiin, ja Detlef j�hmettyi paikalleen.

Dimmu oli hautonut jotain jo hetken aikaa, ja sitten l�v�hti! Dimmun huutaessa "Pysyk�� kaukana siit�!" l�v�hti tulipallo, joka tavoitteli otusta. Valitettavasti uusi loitsu ei oikein toiminut, mutta vaikutusalueella otus kuitenkin oli. F�animin ja Dunnaealcin ensimm�iset nuolet sujahtivat olennon l�vitse kuin tyhj�� vain, ja otus vaan hakkasi Bruenoria. Bein sujahti otuksen taa ja sama kylmyys iski h�neenkin. H�nen koko vasen jalkansa sai todella pahoja kylm�vammoja pett�en h�nen altaan. Bein pystyi juuri ja juuri ry�mim��n pois otuksen ulottuvilta.

Otus vaihtoi taas katsettaan Detlefist� Bruenoriin, ja Detlef heittikin v�litt�m�sti ep�kuolleiden k��nnytys -loitsuaan. Ei vaikutusta. K��pi� alkoi olla jo todella huonossa kunnossa, mutta lopulta Dimmun maagiset oudosti vihelt�v�t (sellaisella noitapillin ��nell� lent�v�t) j��vasamat r�j�yttiv�t otuksen riekaleiksi. Mit��n ei j��nyt j�ljelle.

Aradrine tutki k��pi�n haavoja, ja huomasi kuinka haavoihin oli j��nyt pieni� palasia otuksen miekasta. Otus tunnistettiin Wraithiksi (Lesser), ja ryhm� kiitteli onneaan. Pian k��pi� oli kuitenkin kunnossa. Beinin jalalle kukaan ei mahtanut mit��n, se oli todella pahoin j��tynyt. Leiripaikan vaihdoksen j�lkeen aamun koettaessa jatkettiin matkaa.

Tulikoe

Tultiin joelle, jota l�hdettiin seurailemaan sen yl�juoksulle. Joki oli noin 12 metri� leve� ja useita metri� syv�, joten kukaan ei halunnut l�hte� ylitt�m��n sit� uimalla. Eorstainin vuorten juurelle tultaessa joki ei ollut merkitt�v�sti kaventunut, ja niinp� Dimmu p��tti taikoa ryhm�n joen yli. H�n olisi saanut kaikki joen yli, mutta olisi sen j�lkeen ollut niin uupunut, ettei mielell��n olisi tehnyt sit�. Kuitenkin Detlef, F�anim, Brynch ja Aradrine pystyiv�t hypp��m��n itsekkin toiselle puolelle. Dimmu siis siirsi el�imet & Beinin ja hypp�ytti j�ljellej��neet & Arphenin, joka mielell��n hypp�si pitk�n loikan. T�m�n j�lkeen l�hdettiin seurailemaan jokea takaisin kohti rannikkoa.

Pari tuntia joen ylitt�misen j�lkeen Bruenor sattui vilkaisemaan taakse, ja n�ky oli j�hmett�� k��pi�n. Heid�n takaanaan, noin 300 metrin p��ss� pomppi noin 11 metri� pitk� mato. Bruenor tunnisti sen lohik��rmeeksi, tarkemmin sanottuna maalohik��rme. Muutkin k��ntyiv�t katsomaan otusta, ja Detlef sai syd�nkohtauksen. Dimmu ei jostain syyst� pel�nnyt tippaakaan, eik� Bruenor, mutta F�anim, Brynch, Aradrine ja Adna pakenivat enemm�n ja j�lkimm�inen v�hemm�n paniikissa. Hevosetkin pel�styiv�t ilmestyst�, mutteiv�t l�hteneet aivan paikalla karkuun...

Seikkailu jatkuu kivasta Cliffhangerista ...

��NESTYS ON SITTEN OHI!! KATSO TULOKSET!!

Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen GM Mikko Kakkonen.