T�m� Legendaarinen, �llistytt�v�, Tosi Sankareiden �ks�nkertomus (L�TS� (tm)) sai alkunsa Esgarothista 11.7. Er�n vuonna 1640 Kolmatta Aikaa.

L�TS�:n (tm) Sankarit:

Detlef: Noidanmets�st�j� Tharbadista, joka jahtaa noitiaan Broadswordillaan. Kantaa mukanaan n�kym�tt�m�ksi tekev�� k�sikirvest�. Tuttu my�s Legendaarisista Lausahduksista. P��si onnellisesti Ivaloon, josta muu ryhm� haki h�net, kun paha noita oli kuollut. Ilaninissa odottaa p��st� 20 kr palkkio. Osti Adnan 'is�nn�lleen' orjaksi.

Askar: Merirosvo, joka on ruma. Tosi ruma. Sai onneksi lahjaksi Dimmulta kommandopipon, tietenkin kylmyytt� vastaan. Varsijousellaan ammuskelee ainakin l�himatkalta osumia.

Bruenor: K��pi�taistelija Sumuvuorilta.Sai lonkkaansa haamuilta. Hienolla sotavasaralla on kiva tappaa �rkkej�. Loistaakin viel�. Siell� miss� on �rkkej� haluaisi my�s Bruenor olla. On kokenut ensimm�isen kuolemansa. Tyls� kokemus.

Moraeg: Nomen est Omen. Yll��n rengaspaita ja mets�nv�riset haltiavaatteet, sel�ss��n sarvijousi ja vy�ll��n hieno haltiamiekka Moraeg n�ytt�� tavalliselta mets�nhaltialta. Taisteli urheasti eturiviss� kun Bruenor oli kuolleena. Moraegin koira Mithkarak sen sijaan oli koko ajan takariviss�, mutta sai paljon luita sy�d�kseen.

Aradrine: Naispuolinen maallikkoparantaja Umbarista. Riavodissa tuli k�yty�, ja is�� ei siell� n�kynyt. Ihmettelee itsekseen hiljaa muun ryhm�n toimia, mutta parantaa kuitenkin kaiken mink� pystyy. Tarvittaessa ylitason loitsuilla.

Adna: Hippipuolituinen Konnusta. On jotenkin huumehuuruissaan eksynyt Sumuvuorten t�lle puolelle. Pulisee ja h�pisee kauheasti kaikille, joskus jopa soittaa huuliharppua. Ei pysty puhumaan sateella, mutta soittamaan pystyy aina. Ei k�rsi en�� vierotusongelmista, ja olut maittaa. Puhaltelee pikkunuolia puhallusputkellaan joka paikkaan, ja sai tuurilla niill� osumiakin. Sai valkoisen joulun (ja uudenvuoden). Ostettiin orjana.

Durthang: Mets�miesnuorimies, joka l�ytyi tajuttomana. Yst�vien kesken Dimmu.. "Se syd�n oli kauheen evil, mutta m� onnistuin hallitsemaan sit�". �rkkej� on kiva tappaa. Osaa taikoa Firewalleja.

(NPC) F�anim: Moraeg osti orjaksi Strayholdissa. Uskomattoman kaunis Noldo-haltia. Laulaa kauniisti ja unettavasti.

Kalamies, Teletappi ja Vanha Puk.. Parta

Khanturin otti taas ryhm�n yst�v�llisesti vastaan, tosin valitteli ettei ruokaa ole viel�k��n kuulunut. Ryhm� tiedusteli tarkemmin kaikenlaista, mm. sen ett� Rilm�ll� ollut kirja todellakin OLI Khanturinin h�nelle lainaama, ("se vahna puk.. parta ei tietenk��n voi moista muistaa..). Teleplagista Khanturin k�ytti nime� Teletappi, eik� osannut kertoa t�st�k��n mit��n muuta. Kalam.. Galamasin kokeista h�n ei osannut kertoa mit��n erikoista. Tosin h�n hieman h�mm�steli j�lleen kuinka ryhm� p��si h�nen luokseen niin vaivatta, eiv�tk� vartijat tai oikeastaan kukaan muukaan viitsinyt h�nelle ilmoittaa asiasta yhtik�s mit��n. No, mutta kirjansa h�n kuitenkin haluaisi, siit� ei p��ssyt mihink��n. Eik� h�nell� muita toiveita oikeastaan ollutkaan kuin saada kirjansa takaisin ja saada ruokaa.

Rohkeana mentiin tapaamaan kuningasta. Ennenkuin Moraeg ja F�anim meniv�t portaat alas ryhm� jopa hieman suunnitteli sanojaan.Moraeg hoiti puhepuolen Rilm�n kanssa. Jotenkin kirjasta puhe k��ntyi Teleplagiin, h�nen tapaamiseensa ja Rilm�n ihmettelyyn vartiomiestens� puuttesta. L�hinn� se, ettei h�nt� tultu informoimaan mist��n, mm. vierailijoista, alkoi �rsytt�m��n Rilm��. Ja koska h�n oli varma ettei kirjakaan ollut Khanturinin, p��tti h�n l�hte� tapaamaan t�t� ja samalla haukkua vartiomiehens�.

Rilm� aloittaa toiminnan

Moraeg tietenkin v�isti kohteliaasti (ja menetti rakennetta), mutta F�anim pakeni aaveen edell� yl�kertaan. Yl�kerrassa olijat, jotka olivat yritt�neet salakuunnella v�istiv�t hekin. Kun Rilm� saapui tyhj��n, pime��n ruokasaliin, jotain outoa tapahtui. Tuntui ihan kuin ett� h�n olisi menett�nyt j�rkens�. Niinp� yht'�kki� F�anim (h�n sattui olemaan l�hinn�) k��ntyi katsomaan kuningasta ja alkoi sen j�lkeen johdattamaan t�t� kohti k��pi�t�, joka oli paennut pitk��n k�yt�v��n Dimmun (Dimmu yritti ohimennen ampua kuningasta loitsulla, muttei osunut) Adnan kanssa. T�m�n j�lkeen F�anim pys�htyi ja Rilm� l�i h�net miekallaan kerralla maahan. Muut l�htiv�t karkuun, kohti temppeli�.

Takana ollut Moraeg joutui seuraavaksi uhriksi. H�n joutui kuninkaan valtaan ja l�hti vuorostaan johdattamaan t�t� kohti Bruenorin viimeist� tunnettua olinpaikkaa. P�iv�nvaloa l�hestyess��n varoitti Rilm�� p�iv�nvalon vaaroista. Lopulta h�n joutui sanomaan ett� Rilm� oli aave. T�m�n todistaekseen Moraeg joi itse vesipullosta vett�, ja tarjosi vett� Rilm�lle. T�m�kin yritti juoda, mutta huomasi kuinka lattia h�nen allaan kastui. V�litt�m�sti t�m�n j�lkeen Moraeg alkoi s�tki�, h�nen rintakeh�ns� murtui, jalkoihin tuli ruhjeita, ja asek�si lenn�hti vastap�iseen k�yt�v�n sein��n. Monia haavoja ilmestyi h�nen ruumiseensa, ja h�n j�i paikalleen makaamaan.

Bruenor ja Adna kuulivat Moraegin tuskanhuudot ja k��ntyiv�t nopeasti takaisin luolan suuaukkoa. Adna kiersi hieman sivummalle, kuten my�s Dimmukin, mutta Bruenor l�hestyi aukkoa j��den noin 200 metrin p��h�n. H�n n�kikin Moraegin miekkak�den puristamassa miekkaa, joka yh� hohti. Rilm�kin oli viel� paikalla. Bruenor tunsi jotain mieless��n, ja huomasi ett� Rilm� puhui h�nelle ja kyseli kaikenlaista.

Dimmu oli t�ll� v�lin kiert�nyt hitaasti l�hemm�s suuaukkoa, valmistellen loitsua. Loitsu ei kuitenkaan Rilm�en toiminut, ja samalla luolan suuaukko peittyi sellaiseen pimeyteen ettei kukaan ollut sit� aiemmin n�hnyt. Dimmu teki v�litt�m�sti loitsun jonka avulla ponnahti hieman taaksep�in, mutta ep�onnekseen hieman kompuroi alastulossa. K��pi�kin p��tti hieman per��nty�, koska ei n�hnyt mit��n. Hobitti vain juoksi pois. Dimmu alkoi hieman h�t��nty�, kun kuuli kuinka Rilm� l�heni h�nt� nopeasti. Juuri kun Rilm� oli p��sem�ss� iskuet�isyydelle Dimmu lehahti lentoon ja nousi nopeasti yli pimeyden.

Pimeyden kadottua ulkona olleet kumppanukset kokoontuivat ja Adna p��tti l�hte� tarkistamaan Moraegin. L�hestyess��n h�n kuuli pimeydest� (Moraegin ruumiin takaa jostain) pilkkaavan ��nen, mutta uskalsi menn� hakemaan irtok�den. Dimmu t�m�n j�lkeen loitsi Moreagin ruumiin ulkoilmaan, ja Bruenor otti t�m�n kantoon. Outoa oli se, ettei Adna ollut n�hnyt juurikaan verta k�yt�v�ll�, ja k�sik��n ei vuotanut.

Temppelille tultuaan ryhm� kokoontui ja tarkisti kaikkien tilan. Yll�tykseksi kolmikolle F�anim oli t�ysin kunnossa, joskin hieman uupunut. Ilmeisesti h�nkin osasi joitain parannusloitsuja. Moraegia tutkittiin, mutta kuolleelta h�n n�ytti. Kuitenkin ryhm� alkoi kantamaan h�nt� koska joku nerop�� p��tteli, ett� jos se ei kahden p�iv�n p��st� ala haisemaan, niin ei se ole kuollut.

Takaisin Strayholdiin

Moraeg sidottiin hevosensa selk��n sopivasti, ja niin matka saattoi alkaa, kunhan viel� Aradrine s�il�isi haltian irronneen k�den. Niinh�n siin� k�vi, ett� Aradrine fumblasi itsens� 6 tunnin tajuttomuuteen, mutta onneksi F�animin l�yt�mill� yrteill� Aradrine saatiin hoitamaan hommansa loppuun. Matkan aikana ryhm� ei kohdannut juuri mit��n, tosin muutama n�lk�inen susi tuli kokeilemaan josko t��ll� olisi helppoa riistaa. Sudet valitettavasti meniv�t hukkaan. Eiv�t tainneet saada edes yht� osumaa keneenk��n. Pieni villikoiralaumakin tutkiskeli ryhm�� hetken aikaa hieman kauempaa, ja ryhm�n etsiess� ruokaa muutama it�l�isratsumies katseli heit� jonkin aikaa. Er��n� y�n� ensin leirin ohi ratsasti muutama �othraim ja kohta per��n muutama lis��, syyt� t�h�n outoon k�ytt�ytymiseen ei l�ytynyt.

Strayholdiin tultuaan ryhm� meni suoraan tutun parantajan puheille, koska Moraeg ei ollut alkanut haisemaan. Parantaja kyseli hieman vammojen laatua, ja ryhtyikin heti sen j�lkeen toimeen eli parantamaan. Ehtona oli ett� ryhm� vahtisi h�nen kauppaansa sill� aikaa kun h�n oli tajuton. Adnan k�ydess� Vihaisessa Hevosessa hoitelemassa asioitaan h�n sai kuulla, ett� er�s vihreisiin pukeutunut pitk� mies oli etsinyt Moraegia. Adna p��ttikin menn� tapaamaan miest�, jolla oli majatalossa huone.

Mies osoittautui haltiaksi, ja halusi v�litt�m�sti tavata Moraegin. Kun Adna kertoi Moraegin hieman hankalasta tilasta, halusi h�n menn� Moraegin luo. Miehell� oli t�yskilpi, reppu, leve� miekka ja jousi sel�ss�. Tallissa oli hevonen. Adna johdatti haltian parantajan talolle, ja sis��n p��sty��n esitteli itsens� Dunnaealciksi, tietenkin kumartaen F�animille kohteliaasti. T�m�n j�lkeen h�n istahti Moraegin s�ngyn viereen odottamaan t�m�n tajuihin tulemista.

Muut hoitelivat asioitaan kaupungilla sill� aikaa, kun Moraeg oli tajuton. Er��n� iltana sitten Moraeg tuli tajuihinsa, ja v�litt�m�sti Dunnaealc vaati kahdenkeskist� keskustelua t�m�n kanssa. Sattuneesta syyst� Moraeg ei viel� pystynyt liikkumaan, joten muut kohteliasti poistuivat paikalta hetkeksi. Takaisin tullessaan he saivat kuulla yll�tyksen: Dunnaealc oli Moraegin poika!! T�t� eiv�t loppujen lopuksi (ainakaan avoimesti) ep�illeet muut kuin Adna, joka onnistuikin suututtamaan Dunnaealcin perinpohjin.

Kun Moraegkin saatiin vihdoin mukaan majataloon, ryhm� tutustui Tulikaupungin huvituksiin, mm. uhkapelin muodossa (kukaan ei j��nyt voitolle :) ja etsim�ll� Adnalle sopivaa hobittitytt�st� paikallisista 't�yshoitoloista'. Hobittitytt�st� ei l�ytynyt, ja niinp� Adna totesi olevansa t�ysin valmis l�htem��n kaupungista pois. Muilla ei ollut mit��n t�t� vastaan, ja niinp� he aloittivat sopivan palkkasoturin etsinn�n. Parhaimmaksi osoittautui mies nimelt� Segis, joka oli kotoisin l�heisest� Meke Larnisin kyl�st�.

H�nell� tosin oli er�s asia, jonka h�n empim�tt� sanoikin ryhm�lle. H�nen kotikyl�st��n oli varastettu er�s kyl�n arvoikkaimmista esineist�, eik� varkaasta ollut h�nen mukaansa tietoa. Ryhm� hetken pohtimisen j�lkeen suostuikin tutustumaan tilanteeseen...

Matka kyl��n sujui rauhallisesti. Kyl�ss� sitten vastassa olikin kyl�n p��llikk�, noin 80-vuotias mies nimelt� Lorril Tesserne. H�n n�ytti rikospaikan ja esitteli varastetun esineen. Se oli sankarillisen esi-is�n Grell Inarthenilin Sotatorvi. Legendan mukaan er�s toinen esi-is� v�ltti lohik��rmeen tulen puhaltamalla torveen. Lorril oli varsin vahvasti sit� mielt�, ett� asialla olivat Murtuneen Portaan rosvot. Hetken aikaa meni ennenkuin ryhm� tajusi ett� mies puhui Tulikaupungista, eli Harhalinnasta.

Illalla j�rjestettiin viel� majatalossa tilaisuus, jossa kaikki kyl�l�iset kertoivat tietonsa Tulikaupungista, sen rosvoista ja torvesta. Ryhm� sai kuulla kaikkea aina Isois�n vierailusta 'isossa kaapuntissa', maanviljelij�n viemist� tynnyreist�, jolloin h�n samalla n�ki miss� rosvojen kilta sijaitsi. Er�s mies tiesi ett� Rosvojen Tori on auki kerran kuussa jolloin he myyv�t kaikenlaista tavaraa. Siksi onkin melko ilmeist�, ett� rosvot s�ilytt�v�t tavaroitaan jossain ennen torille kuskaamista.

Ryhm� sitten l�hti Segis mukanaan takaisin Strayholdiin. Matka sujui leppoisasti, ja Vihainen Hevonen oli vanha tuttu paikka minne menn�. Illan aikana tehtiin sotasuunnitelmaa. Muutama p�iv� kulutettiin vakoilemalla rosvojen kiltaa, ja Adna hoiteli jotain omia hommiaan. Saatiin hieman tietoa vartijoista ja kaikesta muusta oleellisesta. Ryhm� havaitsi, ett� y�ll� noin 0200 - 0600 olisi kaikkein v�hiten liikett� portin l�pi. Todellakin, koko rakennusta ymp�r�i paksu ja korkea muuri, jossa oli yksi ainoa portti.

Sitten sopivana y�n� ryhm� l�hti toimimaan. Osa jengist� meni kallion laelle hevosten kanssa odottelemaan jos vaikka jokin menisi pieleen. He jopa ottivat k�ydet mukaan, ett� ryhm� saataisiin nopeasti yl�s. Dimmu heitti muurin kylkeen portalin, ja ryhm� sujahti sis�lle. Lis�ksi Dimmu heitti Silencen johonkin ryhm�n j�seneen (niin ett� kaikki pysyiv�t alueen sis�ll�).

Sis��n rakennukseen mentiin samasta ovesta mist� sikoja ja kanoja k�ytettiin ulkona. El�imet tietenkin nostivat metelin, ja niinp� ryhm� kiiruhti toimissaan. Karsinasta p��stiin keitti��n, josta kuuluikin v�litt�m�sti tervetuliastoivotus. Nurkasta l�ytyi nuori poika, jolla oli k�si ojossa. V�litt�m�sti Moraeg yritti heitt�� jotain loitsua, mutta s�hl�si sen pahan kerran. T�ll� v�lin Detlef ja muut yrittiv�t jututtaa poikaa, mutta t�m� ei sanonut mit��n. Ryhm� my�s huomasi ett� poika oli sokea. Moraegkin toipui pikku hiljaa, ja heitti saman loitsun uudestaan. Loitsu vaikuttikin, ja Silence p��ll� ollessa Moraeg v��nsi liikkumiskyvytt�m�lt� pojalta niskat nurin. Omien sanojensa mukaan Moraeg luuli, ett� jotain pahaa on tapahtumassa, kun poika kiljuu t�ytt� huutoa kun h�n itse tulee tajuihinsa. Eih�n Moraeg tiennyt ett� Dimmu oli heitt�nyt Silencen..

T�m� aiheutti kaikkien muiden leukojen loksahtamisen auki. Varsinkin Dunnaealc katseli hyvinkin kysyv�sti is��ns�. Dimmu ja Detlef k��n eiv�t olleet oikein tyytyv�isi� p��t�kseen, eik� Bruenorkaan ehk� ihan tuollaista olisi halunnut. Segiskin katseli kysyv�sti. Adna taas v�h�t v�litti. Kaikesta huolimatta ryhm� jatkoi eteenp�in.

Saavuttiin isoon huoneeseen, jossa nukkui useita kymmeni� miehi�. Ovi vedettiin yht� nopeasti kiinni kuin se oli avattukin. Toisen oven takaa l�ytyi huone, jossa oli p�yt� ja viisi tuolia seinustalla, ja joku ihme kuvio my�s. Kuvio oli maaginen, ja Dimmun mukaan kuvion kohdalla istuvan oli helpompi puheillaan vaikuttaa p�yd�n ��ress� olevaan. Adna innokkaana meni repim��n vaatetta syrj��n, ja sen tehty��n roikkuikin katossa verkkoon sotkeutuneena. Notkea kun oli, sai Adna tikarillaan katkottua verkon ja muut ottivat hobitin kiinni.

Sein�st� l�ytyi salaovi, jonka takaa p��stiin loottikammioon. Sis�ll� oli my�s kaivattu torvi. Muuhun loottiin kuului sauva, keppi, huilu (synnytt�� sumua, joka v�hent�� n�kyvyytt� todella paljon vain soittamalla sit�, lis�ksi soittajan kykyasteet huilunsoitossa tihent�v�t sumua), aseita, jalokivi�, rahaa... Kun kaikki oli hoidossa, ryhm� portalin kautta k�velleen� pois rakennuksesta, k�velty��n yl�s muiden luo, ryhm� asetteli itsens� siten ett� koko hoito hevoset mukaanlukien p��sisi kerralla takaisin Meke Larnisiin. Ja sitten Segis puhalsi torveen...

Menn��n Riavodiin, osa XXX

Kuinkas ollakkaan, ryhm� l�ysi itsens� patsaan luota. Hevoset olivat liev�sti s�ikkyj�, mutta rauhoittuivat kuitenkin nopeasti. Segis meni her�tt�m��n vanhusta, ja juhlat olivat valmiit. Adna poltteli Gorttia ja joi olutta; Dimmu tyytyi vuohenmaitoon, F�anim ei juonut mit��n. Muut kyll� pilettiv�t kuten parhain taisivat. Saivatpa jopa yhden kuormahevosenkin lis�n� toimistaan. Aamulla sitten suunnattiinkin kohti Buhr Ailgran, Ilaninin ja Karfasin kohti Forodrimia, jossa ryhm� vankkurit odottelivat.

Matkalla tavattiin koiria, ahmoja, it�l�isi� (kahta eri heimoa, joista toinen ryhm�lle entuudestaan tuntematon), sotasusia, isoja �rkkej� ja villihevosia. �rkkej� vastaan k�ydyss� taistelussa Segis kuoli, ja parantajakin kuoli melkein. Ryhm�n onneksi he pystyiv�t kulkemaan tiet� pitkin, ettei eksymisvaaraa ollut.

T�h�n loppuun viel� Adnan n�kemys asioista:

Oli uudenvuoden aatto ja Adna istui omaan rauhalliseen tapaansa kapakassa nauttien konjakista ja piipusta nousevista aromeista. Adnan ns. yst�v�t pitiv�t parempana kyykki� hotellihuoneessa ja kun viel� Moraeg halusi juhlia aattoiltaa koomassa oli Adna pakotettu etsim��n paikallista seuraa. Sellaista l�ytyikin ja n�m� miellytt�v�n oloiset herrasmiehet lupsivat auttaa Adnaa tutustumaan paikalliseen hobitti-neito tarjontaan. Tuskin ehti Adna astua kapakasta pihalle kun maailma musteni..

Krapula oli sanoin kuvaamaton. Adnan maailma oli kirjaimellisesti musta. Tosin v�h�n aikaa teutaroituaa h�n tajusi olevansa lukittuna maakellariin, ja koko omaisuutensa menett�neen�. Kyll� silloin vitutti, ei se ett� rahat tai korut meniv�t, mutta kun ne kaksi paskiaista pettiv�t Adnan luottamuksen ja p�lliv�t t�lt� piipun t�ytteet ja h�nen is�lt��n saaman huuliharpun. Tuo huuliharppu oli viimeinen esine joka Adnalla oli muistuttamassa Konnusta ja Waltista. Niin t�ytti suuri viha Adnan mielen ja niin paloivat noiden kahden miehen kasvot Adnan mieleen ikuisiksi ajoiksi, eiv�t pojat arvanneet kenen kimppuun k�viv�t.

Ajan my�t� tuo kellari osoittautui orjakauppiaiden vankityrm�ksi josta Detlef Adnan pelasti, maksaen samalla er��n noidan p��st� j��neen velkansa. Ja orjakauppiaat saisivat maistaa hobitin koston. Pari viikkoa Adna yritti jahdata ry�st�ji�, mutta tuloksetta. Sitten ryhm� halusi poistua kaupingista ja niinp� Adna aloitti velan maksun tuikkaamalla orjakauppiaiden p��majan tuleen. Samasta paikasta pelastettu noldo-neito F�anim ei osoittanut mit��n halua kostoon, todella selk�rangatonta ja s��litt�v�� toimintaa, ei ihme ettei Adna pysty kunnioittamaan moista naista.

My�hemmin kaupunkiin palattuaan Adna palkkaa Fred -nimisen alamaailman tuntijan j�ljitt�m��n nuo kaksi hemmoa. Se oli Fredille helppo osuus, he olivat rosvojen killan j�seni�, jatkoteht�v� eli heid�n kidnappaaminen ja tuominen Adnan k�siin taisi kuitenkin olla liian kova pala, koska Adna ei en�� sen j�lkeen ole kuullut Fredist� sanaakaan.

Onneksi ryhm� sain teht�v�n joka edellytti kiltataloon tunkeutumista ja kun homma siell� oli hoidettu ja muu ryhm� poistunut j�i Adna suorittamaan omaa pikku missiotaan. Adna suoritti sankarillisen tunkeutumisen rosvoja t�ynn� olevaan huoneeseen ja viilsi noiden kahden paskan kurkun hengityskelvottomaan kuntoon. Mit�s hyppiv�t v��r�n hobitin silmille. Adnan suureksi harmiksi he tosin kuolivat nopeasti ja aivan liian tuskattomasti, tuskin edes tajusivat kuka heihin iski. Aina ei saa mit� haluaa. Mutta Waltin huuliharppua ei l�ytynyt, katkeruus t�ytti Adnan mielen ja kun olosuhteet edellyttiv�t nopeata poistumista kaupungista j�i etsint� puolitiehen. Jonain p�iv�n� kaupunki ja rosvot ovat unohtaneet tapahtuneen, mutta Adna ei unohda ja sin� p�iv�n� Waltin huuliharppu nousee pintaan...

Adna, Hobitti

Jatkuu seuraavassa osassa..

Omia muistikuviaan vapaasti mukaellen GM Mikko Kakkonen.