Kaikenlaisia lausahduksia mitä pelatessa on kuulunut

---  XX.XX.1997 Eräänpä kerran, kun piti suunnistaa luolastoon, oli kinaa lyhdynkantajasta. Niinpä kääpiö sitten, hetken kinan jälkeen, alkoi miettimään "saisko lyhdyn mitenkään kiinnitettyä mun kypärään???"

---  XX.XX.1997 Samainen luolasto, porukan tutkaillessa auki saamaansa aarrearkkua:

GM: "..Ja siellä on 8 kultarahaa, sekä monia kymmeniä kuparikolikkoja."
Dwarf: "No mää otan ne kuparikolikot."
Muut: "?????"
---  XX.XX.1997 Sattuipa samassa luolastossa seuraavaa: Ryhmä oli juuri tuhonnut (?) 2 luurankoa, jotka olivat yllättävän eläviä. Ainakin kimppuun ne kävivät. Erään käytävän päässä näkyi sitten ovi, ja sen edessä lattialla nopeasti laskettuna viisi luurankoa.
Pelaajat: "Me hakataan ne luurangot pieniks paloiks, ettei ne enää tuosta nouse."

GM: "Ok. Samalla kun hakkaatte huomaatte siitä maasta kaks rintalaattaa, pari ruosteista broadswordia ja yhden sormuksen."

Tämän jälkeen pelaajat alkoivat ihmettelemään, että miksi ne siinä maassa muuten makasivat, enemmän ja vähemmän päällekkäin. Eräs neropatti tajusi epäillä ansaa ovessa, joten (taisi olla salohaltia) päättikin kysäistä: "Näkyykö niissä luurangoissa mitään väkivallan merkkejä???"

--- XX.XX.1997 Arvatkaas mikä paikka... Luolastohan se! Ja sama vielä! Esimerkki miten GM:kään ei ole aina täydellinen.

GM: "...Ja sen käytävän päässä näkyy olevan kalteriovi."
Party: "No mitä sen takana näyttäs olevan??"
GM: "Ette te nää se taakse, mutta sieltä kuuluu matalaa murinaa."
Party: "??? Ai miten niin ei nähä sen taa?!? Sehän on kalteriovi! Kyllähän ny sen taa näkee sokeakin!!!"
GM: "(Tuskaista miettimistä... Tuli mokattua..) Siis tuota siinä ovessa on sellanen pikkunen aukko missä on kalterit... Muuten se ovi on kiinteää metallia."
Party: " Ai JAAAAAAA...??? (Hämmästyneellä, nauravalla äänellä)"

---  XX.XX.1997 Erään pelikerran jälkeen, kun metsänhaltijan onnellinen pelaaja lukee hahmonsa saavutuksia tappojen puolelta:

XXX: " No mää tapoin örkin, örkin, Ologin..."

Hassua tässä on se, että pelaajat eivät koko seikkailun aikana nähneet mitään, mikä muistuttaa peikkoa. Ja lisäksi se, että pelaamme vasta toista aikaa, eikä Olog-Haita ollut osattu kuvitellakkaan silloin.

---  XX.XX.1997 Seuraavaksi ryhmän kääpiön ovenavaustekniikkaa:

Dwarf: "Kokeilen yleisavainta (he löysivät luolasta avaimen joka kävi yhden paikan kaikkiin oviin..) siihen oveen."

GM: "Ei käy"

Dwarf: "No onks se ovi sitten auki?!?!"

GM: "Ei oo, lukossa se on."

Dwarf: "Höh. Typerä ovi. Lyön sitä kirveellä!"

GM: "Se ovi on metallinen..."

Dwarf: "...."

---  XX.XX.1998 Erään seikkailun aikana muun ryhmän ollessa miettimässä vastausta eteen tulleeseen ongelmaan ryhmän metsänhaltijakin päätti ottaa osaa keskusteluun.

Muu ryhmä: " ...Jos me sitten mennään sinne tornille ja varotaan sitä riimua siinä ovessa, niinkuin se heppu varoitti..."

Food Elf: "..mumble mumble mhmhmumumbmmb TÄÄ ON SIIS IHAN PERSEESTÄ!!!!"

Muut: " Täh??? Siis mitä??"

Haltian sanomisista ei saanut mitään muuta selvää kuin tuon "Tää on siis ihan perseestä!" Kun hän ne itse ilmoille ilmoitti; sanat muikeat muotoili luki tuo haltiaparka Spell Law:ta, eli kaippa sieltä oli huomannut jotain joka on ihan perseestä. Vieläkään emme tiedä mikä se mahtoi olla...

---  XX.05.1998 Sääntömuutosten jälkeen uusi porukka ei olekkaan pahemmin mokaillut. Onneksi kuitenkin Foodel... öö.. Witchhunteriin voi luottaa.

Cavalier (kuoli julmassa taistelussa örkin sapelin kautta) kävi palvomansa jumalan temppelissä muun ryhmän ostaessa tavaroita tulevaa matkaa varten (tuonne örkkikeeppiin jossa sitten kävi kehnosti). Niinpä sitten Foode.. Witchhunter havahtui tutkiessaan tavaralistaa, kun cavalier ilmoitti, että "Tuun sitten takaisin majataloon". Witchhunter tähän vaan hätäisellä äänellä kaikkien muiden suureksi hämmästykseksi huudahti "Niin MITÄ sää ostit?!!?!??!!!"

Kesätauko

---  09.09.1998 Viime seikkailussa pelaajat saivat taas kokea kauhua Witchhunterin toimien puolesta. Ollessaan yöllä leirissä ryhmän (ryhmä oli matkalla pohjoiseen) haltiavartiomies havaitsi 14 nuotiota lähestyvää miestä (miehet lähestyivät etelästä, peliaika oli 14.10.1640 KA, klo 0204, lumisadetta, tähtiä tai kuuta ei näkyvissä). Viisaasti hän herätti toverinsa, jotka heti poistuivat nuotion valopiirin ulottumattomiin. Niinpä haltia hajotti nuotion auttaakseen porukan pakoa, ja aiheuttaen sen, ettei kukaan muu nähnyt yhtään mitään kuin hän.

Ei tämä vielä mitään. Witchhunter päätti esitellä mahtavaa ja kunnioitusta herättävää loitsuvalikoimaansa ja heittää universumin mahtavimman loitsun: VALON! Hän heitti sen maasta poimimaansa kiveen. Kun PJ kysäisi että mitäs sitten teet sille, Witchhunter tokaisi että "Ka, heitänpä sen tuosta olkani yli noin - fiuuh", ja heitti kiven POHJOISEEN aiheuttaen koko pakenevan ryhmän näkymisen kiven säteilemää valoa vasten. Kun muun pelaajat olivat haukkuneet, kiroilleet ja tuskailleet noin 6 sekuntia Witchhunterin toimia, tajusi hän itsekkin mitä oli tehnyt. Ja eikun äkkiä perumaan, että "Siis mää heitän sen kiven meiän ja niitten äijien väliin!!!"...

---  23.10.1998 Tullessaan taas majataloon Viinimetsästä (ks. Seikkailu osa 5.) ryhmä päätti mennä lepäämään. Ryhmä lepäilikin sellaiset reippaat kolme päivää tekemättä yhtään mitään, ja sai näin kestopisteitä ja mahtipisteitä takaisin. Tosin ennen tuota kolmen päivän lepoa ryhmän parantaja huolistui suuresti päivien kestosta. Niinpä hän kysäisi Erulta, että "Onko joka vuorokaudessa 24 tuntia??"

---  18.11.1998 Ollessaan demonijahdissa oudossa tornissa ja tapettuaan pari demonia Shek-Var testasi kehittelemäänsä alastulotaktiikkaa. Tähän sisältyi landing-loitsun käyttö ja 6 metristä alas hyppääminen ilman kiipeämisen yritystä. Lisäksi hän oli miinuksilla mahtipisteistä tuolla kohtalokkaalla hetkellä. Kaikki meni aluksi niin kuin piti. Alashyppy onnistui ilman suurempia hankaluuksia, mutta loitsu sähellettiin, seurauksena alastulo pää edellä -> kallo murtui ja aivoihin sattui. Tietenkin kuolema.

    Onnekkaasti ryhmä oli lootannut himokaulakorun, jossa oli kristalli, joka kuoleman sattuessa sitoo sielun koruun 20 päiväksi. Tämä tietenkin laitettiin Shek-Varin kaulaan, ja toivottiin, että parantaja löytyisi.

    Koska muu ryhmä oli ottanut osumia taistelussa demoneja vastaan, vetäytyivät he majataloon parantelemaan vammoja. Tietenkin majataloon, lämpimään huoneeseen, kannettiin myös Shek-Varin ruumis kaulakoru kaulassaan, ja skipattiin 9 päivää. Sitten lähdettiin kohti Riavodia yrttien toivossa. Matkalla joku neropatti sattui huomaamaan, että Shek-Var haisi pahalle. Mitähän mahtaa tapahtua ruumiille, joka saa mädäntyä lämpimässä 9 päivää...? Tietenkään ulos ei olisi ruumista kannattanut laittaa, siellähän olisi ollut -10 astetta lämmintä...

Joulutauko

---  20.01.1999 Hobitin ja hänen henkivartijoidensa käydessä polttamassa erään orjakaupan seinustaa aiheuttaen tyypilliseen kiertelevään tyyliin sanottuna "hyvin huomattavia vahinkoja" muu ryhmä pelasi majatalossa Yatzya. He olivat sanoneet muillekkin että mitä menevät tekemään. Kun sankarit olivat tulleet takaisin pyromaanikeikaltaan he alkoivat kehuskella tyyliin "no Adna, saitkos", "toki, oli se vaan kuumaa hommaa", "niin, hiki tuli mullekkin" (Samah otti vielä A-kuumakriittisenkin keikasta) ryhmän nuorukaisen pelaaja (joka ei ollut silloin oikein paikallaolevana henkisesti, liikaa Yatzya) tokaisi GM:lle:

- Alas heittelemään niille niitä sairauden vastustuksia, kun kerran huorissa kävivät...

Pelaaja ilmeisesti kuuli vain nuo kehut eikä tiennyt muusta mitään. Muu porukka katsoi häntä hetken ja alkoi nauramaan.

---  27.01.1999 Galadórën kaupungissa eräst loottia tutkittaessa ryhmä löysi kirjan eräästä pienestä laatikosta varastohuoneesa:

GM: "...Ja sellainen vihreäkantinen, suunnilleen tämänkokoinen (näyttää paria sääntökirjaa päällekkäin) kirja jossa ei lue kannessa mitään."

Noidan Metsästäjä: "Lukeeko siinä kannessa Sindarinia? Mä osaan lukee sitä! Mitä siinä lukee?!?!"

Muut: "???"

Kannattaisi yrittää seurailla pelitapahtumia. Ainakin jos on itse etsimässä loottia.

16.2.1999: Luolastossa, kun ryhmälle tuli ongelmia Rilmëlle puhumisen kanssa, Adna puuttui asiaan. Hän ehdotti että josko voisi kiivetä Moraegin selkään, vähän samaan malliin kuin Samu Sirkka antamaan tälle ohjeita. Ja toden totta, Adna mainitsikin: "Minulla ja Samu Sirkalla on jotain yhteistä: molempien isännillä on nenäongelmia..."

Jopa Fëanim nauroi naurahti tälle..

17.3.1999: Kun ryhmästä oli taas kuollut eräs palkollinen, halusi Dimmu välttämättä mennä värväämään uutta palkollista eräästä kylästä. Muun ryhmän kuullessa tämän nuorukaisen värväyssanat he eivät voineet olla nauramatta. Jopa taivaalla liikuskeli Naurupilviä (tm). Dimmu siis juoksenteli ympäri kylää ja hoki kaikille (niin miehille kuin naisille):

"ootsä vapaa, tuutsä ilmaseksi, ootsä vapaa, tuutsä ilmaseksi"...

Mainittakoon vielä että ryhmä EI saanut yhtään palkollista mukaansa kovasta vonkausyrityksestä huolimatta..

28.10.1999: Ryhmä oli tornissa miettimässä mitä tekisivät. Torni oli tuhottu vihollisista, ja joku muistikin että alakerrassa olisi vielä jotain tutkimatonta. Kaikki muut paitsi Eioo ja neidot lähtivät alas. Neidot kysyivätkin Eioolta kaikenlaista. Hankalimmaksi kysymyksesi osoittautui Eioon rotu. Hän vastasi kysymykseen "En minä tiedä mikä mä oon."

9.12.1999: Juuri tapettuaan Sormushaamun ja ollessaan 'vankina' tornin katolla örkkilinnoituksessa, jossa on niin örkkejä kuin susiakin, ryhmä kuulee äänen joka tiedustelee mitä ryhmä mahtaisi haluta että lähtisivät pois. Hetken aikaa mietitään, kunnes Eioo keksii huudahtaa: "Meillä on täällä haavoittunut joka pitäisi parantaa ennenkuin me voidaan lähteä pois...!!"

3.2.2000: Tällä pelikerralla tapahtuikin aika paljon kaikenlaista hupaisaa. Aloitetaan vaikka mahtavasta Dúnadan-soturista, Aldamirista. Or-Sarnin taikuuden tornissa vieraina ollessaan ryhmä sai syödä ja juoda kyllikseen, ja majoituskin järjestyi. Pitkästä aikaa ryhmä sai nukkua rauhassa pelkäämättä mitään. Tai no. Aldamir heräsi yöllä tuntien jotain märkää kasvoillaan ja kaulallaan. Hän yritti kohdistaa katsettaan, ja näkikin kauniin nuoren Neiti Ciryan. Cirya suuteli Aldamiria minkä ehti, ja kunnon herrasmiehen tapaan häkeltynyt Aldamir totesi vain: "Iltaa!".

Urbaani metsäläinen Eioo halusi ostaa itselleen lemmikkilinnun Mistrand-nimisestä vapaakaupungista. Aldamir joutui tulkin tehtäviin, sillä eihän Eioo osannut puhua itäläisten kieliä. Torilta löytyi kaikenlaista, ja löytyihän sieltä myös metsästyshaukka. Elekielellä ja Aldamirin avustuksella kaupat saatiin tehdyksi. Kauppias selosti kaikenlaista haukanhoitoon liittyvää, ja lopuksi kysäisi, että jokos teillä on sille nimi? Eioo vastasi, että "Joojoo.."

Haukan nimi taisi myöhemmin muuttua Jojoksi. Kaikenkaikkiaan tuntuu puhuttu Púkael olevan melkoisen simppeli kieli, mutta niitä muutamia sanoja voi käyttää joka paikassa. Sanoja ovat: Eioo, Joojoo, Jojo, EVVK, ja Juuei. Toivottavasti Eioo paljastaa lisää tämän mystisen kielen saloja.

Vähän myöhemmin samainen urbaani em-mä-tiä-mikä-mä-oon Eioo herätti huomiota haukkansa kanssa. Nimittäin kävi niin, että heti kun Eioo sai haukkansa ostettua, säntäsi hän majataloon privaattihuoneeseen kahden kesken lintunsa kera. Hetken päästä oli kuultavissa Eioon selvät innostuneet kiljahdukset "JES! JESSS!! JEEESS!!!"...

28.5.2000: Miksei Kuittaa oo haltia??

Nämä yllättävät sanat kuultiin pelin ulkopuolella, wapun aikana iltaa istuttaessa. Puhe kääntyi jotenkin kummasti Conania nauhalta katsellessa kyvyn seduction käyttöön ja sen mahdollisiin seurauksiin, kun Kuittaan pelaaja tajusi että haltiat välttyvät kiusallisilta sairauden vastustusheitoilta. Tämän päättelyketjun tulos on, että ihminen voi kaikessa rauhassa vietellä elffejä, eikä tarvitse pelätä tauteja.

XX.X.2000: Seuraava hupaisa kaksinpuhelu piristi pelitapahtmia kummasti. Kuullun ymmärtäminen on kiva asia.

- Gadal Arim: "Huomen aamulla sitten lähdetään etsiin sitä!"

- Aldamir: "Ei tänään kuitenkaan mennä!"

XX.9.2000: Joku tokaisi seuraavan kuolemattoman neronleimauksen: "Leikataanko me noita tatuointeja mukaan että pystytään tunnistamaan ne myöhemmin?!" Muut olivat hetken hiljaa kunnes tajusivat mitä juuri sanottiin, ja sitten kaikki nauroivat...

16.3.2001: Ryhmä taisteli haltiademoneita vastaan luolassa, ja demonien välineistöstä syntyi seuraavanlainen dialogi:

Pelinjohtaja: Tuolla demonilla on kaksi miekkaa ja tuolla myös kaksi 
miekkaa...
Pelaaja: Niin millä on neljä miekkaa??!!
(Lopuksi selvisi, että toisella demonilla oli kaksi miekkaa ja toisella
yksi..Kännisessiolla oli osuutta asiaan)

[Niin kai sitten. Ko. tapahtuman jälkeen tuli vaikka minkälaista kohellusta lisääkin, mutta niistä selvittiin onnellisesti. -GM Huom.]

14.2.2003: Mahtavan luurankomäiskeen jälkeen, kun ryhmä on loottaamassa luurankojen palasia (luurangoilla on aina jotain hienoa mukana, miksi niitä muuten lootattaisi), ryhmän salohaltia päättää kysäistä, että "tykkääkö ne [luurangot] jos niitä koskettelee?". Mitäpä siihen sitten vastaat...